Siellä oli jo eka kanttarellikasvusto ja minähän näytin Incalle, että ne ovat sieniä, otin siitä muutaman mukaani ja opetin Incalle, että etsi kanttu. Laitoin sienen helppoon piiloon ja kun Inca löysi sen, niin sitten nakkia ja possunsydäntä suuhun. Äkkiä se hoksasi, että namia tulee, kun löytää tuommoisen, mitä emäntä kutsuu kantuksi.
Nyt sienet ovat kotona ja annan niiden kuivua. Voimme harjoitella sisälläkin sienen etsintää. Ehkä Incasta tulee kanttarellikoira, ainakin edellytykset ovat hyvät. Se tietää tämän etsintähomman hyvin, kun sitä on harjoiteltu niin paljon. Sille taitaa olla sama, mitä etsitään ja se oppii nopeasti etsimään aina uusia juttuja. No nami tietenkin motivoi etsimään tai lelulla leikkiminen, jos lelu on piilossa. Mutta etsintä sinällään jo on siitä mukavaa puuhaa ja se on siihen aina valmis.
Pihalla Inca leikki ensin isomman koiran kanssa ja sitten pienemmän koiran kanssa ja nyt se on kaiken jälkeen ihan poikki. Illalla on vielä tiedossa lenkitystä.
Hei ja kiitos sulle, että limkitit mulle tämän blogisi. Olen henkeen ja vereen koiraihminen, mutta tällä hetkellä minulla ei ole koiraa ( 2 koiran omistaja olen ollut). Ikää on jo sen verran, että eläkeikäkin häämöttää kymmenen vuoden sisällä ja sitten kyllä aion hankkia koirulin.
VastaaPoistaInca on oikea söpöliini! Eikös olekin uskomatonta, miten paljon elämän sisältöä koirasta voi saada?
Anyway, tosi mukavaa on lueskella sinun ja koirasi kuulumisia. Kirjoitat aidon suorasukaisella tavalla sarkasmiakaan unohtamatta. Toivottelen teille mukavaa iltaa!
terv. tallulah34 alias Helena
Joo totta, että koira on kyllä tuonut ihan uuden ulottuvuuden elämääni, enkä voi kuin ihmetellä, miksi Inca on vasta ensimmäinen koirani.
VastaaPoistaMutta toisaalta, jos en olisi näin paljon kotona kuin nykyisin olen, en olisi koiraa hankkinut. Minusta ei olisi siihen, että koira joutuisi olemaan tuntikausia yksin.
Ja Inca on oikea söpöliini ja tosi rakas minulle, mistään hinnasta en siitä luopuisi!
Tuli tästä blogin kirjoittamisestakin eräänlainen uusi harrastus koiran myötä ja tätä on kiva aina päivitellä ja laittaa kuvia tänne. Juuri tänään katselin taas, miten pieni Inca oli kotiin tullessaan. Niin se aika kuluu...