torstai 28. helmikuuta 2013

Liinu rallykoira :)

Tänään oli toka kerta rally-tokoa, viime viikolla oli hiihtolomatauko. Kyllä on Liinu hyvä rallykoira, niin reipas ja oppivainen ja innokas! Päästään varmaan kohta sen kanssa kisaamaan :D

Vuorossa oli spiraalia, koiran kiertämistä, kun se istuu ja makaa sekä askeleita eteenpäin koira sivulla ja taaksepäin koira edessä (ihminen ottaa askeleet taakse, koira eteen). Liinu tekee vaikka kuperkeikkoja ja ilmavoltteja, kun on nameista kyse :D Se on sellainen pieni koira, että se paneutuu täysillä kulloinkin käsillä olevaan asiaan oli se sitten rallytokoa tai pupujahtia. Se ei kuitenkaan innostuksissaan toheloi harkoissa, vaan tosiaan tekee tai ainakin yrittää kovasti tehdä sitä, mitä kehotan sitä kulloinkin tekemään. Oikein hyvin ollaan tähän asti suoriuduttu :)

Inca saa kotona aina pikakurssin opituista kuvioista, tosin se pääsee omalle rally-tokokurssille ensi viikolla. Se sujuukin ehkä kuin tanssi ja leikki, kun ohjaaja jo tietää ja "osaa" kaikki jutut. On niin kuin vanhan kertausta Incan kanssa. Ja Incakin osaa maahanmenot ja muut hyvin, ettei sen tarvitse muuta kuin soveltaa ne rallytokokäyttöön.

Ei me muuta odoteta kuin että lumet sulaa, jotta päästään ulos harjoittelemaan, sisällä tilat ovat niin rajalliset. Sopiva laji omatoimiharjoitteluun ;)

maanantai 25. helmikuuta 2013

Vastapainoa

Kun eilen hömpsöteltiin kaupungilla, niin tänään oli vuorossa rennompaa hömpsöttelyä aivan loistavassa kevätsäässä joella ja pelloilla. Tästä ei kevättalvikelit enää parane! Aurinko hellii meitä!

Naminetsintää. Aina yhtä kivaa :)




sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Aurinkoisessa Cityssä

Pitkästä pitkästä aikaa koirat joutuivat/pääsivät Cityyn, keskelle kaupunkia treenailemaan miten kaupungissa liikutaan. Vaikka kaupungissa asutaan, niin onhan tämä vallan jotain muuta kuin keskusta.

Lenkistä tulikin parituntinen pyörähdys. Kupittaanpuistosta aloitettiin ja sinne lopetettiin. Mutta käveltiin siis kauppatorille (jossa Inca hotkaisi välipalan "kaikilla mausteilla" eli jonkun nakinjämän papereineen päivineen) ja Hansaan. Käveltiin itsestään avautuvista ovista sisään ja ulos, ajeltiin yhdellä maisemahissillä ylös ja toisella alas, käveltiin Stokkan pyöröovesta pariin kertaan, kuljettiin Hansan käytävillä jonkinmoisessa sunnuntairuuhkassa. No, sopiva päivä kahden koiran kanssa liikkumiseen. Lyhyellä hihnalla vieressä, ei poukkoilua, eikä äkkipysähdyksiä, reipasta menoa ja ihmisten väistämistä. Meni muuten hyvin :) Etenkin kun ottaa huomioon, että tätä lajia ei liiemmälti olla harrastettu.

Hansasta sitten jokirantaan, jossa taisi olla ruuhkaa enemmän kuin keskustassa johtuen mitä hienoimmasta ulkoilusäästä. Jokirannasta Samppalinnanpuistoon ja sieltä Vartiovuorenmäelle, jotka olivat lähes autioita. Lopuksi hengailua Kupittaalla namienetsinnän merkeissä lumihangesta ihanassa auringonpaisteessa. Kevät!

Vartiovuori, ruuhkasta ei voi puhua. Mutta kiva, kun kaupungissa on isoja puistoja.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Juoksutonta arkea :)

Noniin, häslingit ja muut höpertelyt ovat jo kauaksi taakse jäänyttä elämää. Koko viikko on mennyt välillä siihen malliin, että on kuin ei koiria olisikaan. Eivät enää järjestä minulle viihdykettä ja ajankulua. Jo sitä kestikin melkein puolitoista kuukautta...enemmän tai vähemmän hurjaa hulinata!

Sen sijaan ollaan päästy taas koko joukolla uimaan ja harkkoihin. Nyt meillä on "kausikortti" uimalaan, tosin tuo kausi on kymmenen kerran kortti. Sillä pääsee millon vaan uimalan aukioloaikana uimaan edulliseen hintaan. Eniten hyötyy, jos menee iltaisin tai viikonloppuisin, jolloin normaalit hinnat ovat kalleimmat, mutta kortilla pääsee edullisesti silloinkin.

Ja molemmat koirat pääsivät lauantaiharkkoihin, Inca tokoon ja Liinu näyttelyyn. Siitä onkin aikaa, kun molempien kanssa olen harkoissa ollut. Mutta hyvinhän tuo häkissä odottaminen molemmilta sujui. Tulee taas treenattua sitäkin.

Incan tokot menevät ihan hyvin ja Liinun näyttelytreenitkin sujuivat kohtuudella suuresta koiramäärästä huolimatta. Molemmissa ryhmissä oli isoja mustia koiria, vaikka kääppänöiden harkoissa ollaankin. Inca ei välittänyt tuon taivaallista niistä, eikä Liinukaan ihme kyllä reagoinut vieressä olevaan suureen mustaan koiraan mitenkään. Yhdelle isolle mustalle koiralle sen sijaan pienet koirat olivat kauhistus!

Liinulle oli tässä eräänä päivänä kauhistus ihan kotinurkilla. Nimittäin tuo aidassa oleva pressu, joka oli siihen ilmestynyt tällä viikolla. Olimme iltalenkillä kävelleet sen ohi ilman, että kumpikaan kiinnitti siihen mitään huomiota. Kahdenkeskisellä päivälenkillä Liinu sen sijaan kauhistui pressua, joka rapisi ja liikkui! Se jähmettyi paikalleen, eikä meinannut kulkea millään ohi. Sitten vaan mentiin ohi puoliväkisin ja Liinu huomasi, ettei mörkö hyökännytkään kimppuun ja haisteli pressua. Mutta kauheita koettelemuksia sitä pienen koiran elämään välillä ilmestyy.



keskiviikko 20. helmikuuta 2013

11 asian lista


Elämässä pitää olla haasteita ja kun sellaisen saa, pitää siihen vastata. Alla ensin säännöt. Ja kuten edeltäjätkin näkyvät tehneet, niin mutkat suoriksi :D Sääntöjen jälkeen Clintanin ja Belan emännän esittämiin kysymyksiin vastaukset.

Säännöt:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Myös haastajan 11 kysymykseen pitään vastata.
3. Haastetun pitää kertoa 11 kysymystä ja haastaa uudet bloggaajat. 
4. Haastetun pitää valita 11 bloggaajaa ,jolla on alle 200 lukijaa. 
5 Pitää kertoa, että heidät on haastettu. 
6. Ei takaisin haastamista.

Vastaukset kysymyksiin:

1. Rotukoira vai sekarotuinen? Espanjanvesikoirarotuinen.

2. Jos omistat rotukoiran mikä vaikutti kennelin valintaan? Sattuman kauppaa. Kaikki vaan napsahti kohdalleen ja sitä myöten yhtälö oli valmis.

3. Miten olet mielestäsi onnistunut koiriesi kouluttamisessa? Meillä kouluttamista ovat harrastukset, joissa namien kanssa saadaan koira tekemään sitä, mitä kussakin harrastuksessa on tarkoituksena tehdä ja saavuttaa. Arjessa käyttäytymisen pitää pelata ilman namishow'ta. No, kummassakin on puutteensa. Ei koirat eikä emäntä ole ikinä valmiit. Töitä tehdä joka päivä.

4. Uros vai narttu, miksi? Narttu. En osaisi kuvitella itseäni uroskoiran omistajana.

5. Mikä on sinulle hyvä määrä koiria? No nyt on kaksi ihan riittävä määrä, mutta jos asuisi keskellä ei mitään omilla laajoilla tiluksilla, niin voisihan noita enemmänkin pyöriä jaloissa.

6. Millaisia koirasi ovat luonteeltaan? Kuin yö ja päivä, vaikka samasta emästä ovatkin lähtöisin. Inca on harkitseva, Liinu sähinkäinen. Lyhyesti sanottuna.

7. Minkä ikäisenä hankit oman ensimmäisen koirasi ja miksi hankit koiran? Kypsässä iässä :D Ja että miksi. Siihen kysymykseen ei ole vastausta, en tiedä. Monimutkainen juttu, miten koiria sairaasti ikänsä pelänneestä ihmisestä tuli kahden koiran omistaja. Päässä kai naksahti jotain pahemman kerran :D

8. Voisitko ostaa koiran ulkomailta? Mikä ettei.

9. Mikä on korkein hinta minkä maksaisit rotukoirasta? Taitaa olla niin, että jos joutuu koirakuumeen valtaan, hinta on toisarvoinen seikka.

10. Miten kiinnostunut olet koirasi rodusta? Seuraatko esim. rodun terveyttä? No sen verran kiinnostunut olen, etten äkkipäätä vaihtaisi rotua. Enkä tarkemman harkinnankaan jälkeen. En nyt kuitenkaan ylenpalttisesti seuraa terveys tai muita asioita. Lopulta ne ovat kovin koirakohtaisi juttuja.

11. Miten vaikeaa/helppoa olisi olla ilman koiraa? Jaa-a, minun tapauksessani tuskin olisi elämää ilman Incaa ja Liinua.

Ja sitten ne minun kysymykseni, jotka lähtevät Kikin emännälle ja Oivan emännälle:

1. Montako koira sinulla on? Kasvaako lauma? Jos kasvaa, miksi?
2. Oletko rotu-uskollinen vai harkitsetko joskus omistavasi jonkun toisen rotuisen/sekarotuisen koiran?
3. Mikä koirassasi on ihaninta?
4. Mikä koirassasi on rasittavinta?
5. Mitkä seikat sinulle olivat tärkeitä valitessasi itsellesi koiraa?
6. Ottaisitko kodinvaihtajan?
7. Jos elämäntilanteesi muuttuisi, etkä enää voisi pitää koiraa, veisitkö sen piikille vai antaisitko sen uuteen kotiin?
8. Missä koirasi nukkuu yöllä?
9. Mitä koirasi on opettanut sinulle?
10. Koira, kissa vai molemmat?
11. Osaatko lukea koiraasi? Vai lukeeko se sinua?


tiistai 19. helmikuuta 2013

Muutama kuva

Laitetaanpa nyt tännekin viikonlopun yökyläreissulta pari kuvaa. Koirat valtasivat petin, mutta joutuivat kyllä lattialle. Yöllä tosin oli vähän ahdasta, kun molemmat nukkuivat vieressä.


Maton ja koirien väri plus tekstuuri mallaavat hyvin yhteen. Koirat syövät puruluita.


Ja tässä emäntä katsoo telkkaria, Inca makaa vieressä pää reittä vasten.



perjantai 15. helmikuuta 2013

Rally-tokoilua

Liinu on hieno pieni rally-tokokoira! Käynkin tämän kurssin Liinun kanssa loppuun, kun alku meni niin hyvin. Katsellaan sitten alkeitten jälkeen, mitä jatkossa seuraa. Keskitytään Incan kanssa nyt tokoon, kun se kumminkin tietää ne jutut jo oikein hyvin.

Mutta Liinun kanssa mentiin rallytokokyltiltä toiselle, välillä pyörittiin vasemmalle ja välillä oikealle, välillä Liinu istui ja välillä meni maahan. Eteen Liinu oppi tulemaan nopeasti ja siitä takakautta kiertäen sivulle. Mutta onhan meillä "pohjaa", kun Liinukin sentään on vähän tokoillut ja muitakin kuvioita pikkasen ollaan harjoteltu.

Eihän niitä kylttejä vielä ollut radalla montaa, mutta ihan riittävästi, että päästiin juonesta kiinni. Ja onhan tämä vallan jotain muuta kun totinen ja pilkuntarkka toko. Sen puoleen mukavampaa ja rennompaa, kun ei ole sellaista tokomaista nipotusta edes kisoissa, minkä pointtia en ihan ole sisäistänyt ja tuskin koskaan sisäistänkään. Noh, puutteensa kullakin...

Incalla vaan on rankkaa juoksujensa kanssa. Johtuu kaiketi toisesta koirasta talosta eli Liinusta, jonka kanssa se kuumuu aika ajoin tosi paljon. Loppusuoralla aletaan olla, kun kaksi viikkoa on nyt takana.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Onks ne lagottoja, onko ne pumeja...

...onko ne samaa rotua! Paljon ihmiset ovat viime aikoina kyselleet, minkä rotuisia koiria nämä ovat. Nyt kyllä menee jo rotumääritelmäkin uusiksi, kun minulta kysyttiin, ovatko nämä samaa rotua, kun ne on eri kokoisia. Kysyjä ajatteli, että kyseessä on vähän niin kuin villakoirat, että on keskikokoista ja isoavillakoiraa. Joten uuden määritelmän mukaan minulla lienee joko keskikokoinen ja isovesikoira tai pieni ja keskikokoinen vesikoira. Hmm.

Ehkäpä tuo pörröinen talviturkkinen olemus saa ihmiset kyselemään tai sitten koirat vaan näkyvät paremmin, kun on valoisampaa. Jospa ihmisille keväällä tulee koirakuume, kuten autokuume...

Nämä pikkupuudelit pitävät sen päiväistä häslinkiä, josta ei tahdo loppua tulla. Incan tärppipäivät. Inca myllää matot kasaan, vuodevaatteet kasaan, koirien makuualustat ympäriinsä, on Liinun kimpussa ja läähättää "kuumeisena". Parasta lääkettä tuntuu olevan rauhalliset, pitkähköt haistelulenkit. Sellaisten jälkeen molemmat torkkuvat rauhassa pitkät ajat.

tiistai 12. helmikuuta 2013

Liinu osteopaatilla

Ei hassummin mennyt! Paljon paremmin sujui nyt kuin viime kerralla. Ensin Liinu istui, mutta meni siitä lopulta kyljelleenkin, kun huomasi, että ei käsittely kuolemaksi ollutkaan. Sitkeä harjoitus ja hyvät kokemukset ovat kasvattaneet Liinun luottamusta. Hyvä. Ja kai sillä muistilokeroissa oli syyskuinen käynti, joka sekään ei ollut kuolemaksi, joten eipä kai tällä kertaakaan sellaista tarvinnut pelätä.

Lapojen välissä oli vähän kireyttä, osaksi se johtui jännittämisestäkin, mutta ei mitään jumeja, eikä muutakaan ihmeellisyyttä ilmennyt. Tuon tokoilun haittapuoli on, että se on niin toispuoleista, joten siitä helposti tulee myös toispuoleista kireyttä. Tosin teen koirilla kaikenlaista pyörimistä ja kahdeksikkoa ja oikealla puolella istumista ym. sivuvenytyksiä, että olisi kroppa enemmän tasapuolisesti käytössä. Rally-toko on siitä hyvä, että se on monipuolista. Ravi on se mikä auttaa noihin kireyksiin.

Varasin molemmille ajat syksyksi, että tiedän sitten taas, missä mennään.

Karvakorvista ostin herkkutäydennystä sekä "Super" koiransalvaa. Se sisältää oliiviöljyä, mehiläisvahaa, kehäkukkaa ja eteerisiä öljyjä. Taisi olla ensimmäinen salva, jota koirat eivät nuolleet tassuista pois. Aina silloin tällöin rasvailen anturoita. Salva käy myös ihottumaan, ärtyneisiin korvanlehtiin, hankaumiin ja pikkuhaavoihin sekä kuivaan ja kovaan ihoon. Joo, tuli kädetkin oikein pehmeiksi :D

Niin ja karvakorvien vaaka näytti tasan 12 kg. Liinun kroppa oli Piiran mielestä just hyvä tuollaisena! Niin minustakin.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Liehakointia

Tässä nyt pieni otos päivän liehakoinneista. Jännä että vaikka Liinun juoksut ovat ohi, se hullaantuu Incan juoksuista ja tärppipäivistä. Toisaalta se on kuitenkin varsin ärhäkkäkin välillä Incalle.


Ja tässä yhteistuumin putsataan lumipalloja pois jaloista peltolenkin jälkeen. Liinu tuossa edessä on yltäpäältä luminen, kun se kiehnaa itseään maassa.


sunnuntai 10. helmikuuta 2013

Reissun päällä

Ollaan tällä viikolla käyty kaksissa synttärijuhlissa, viimeisimpänä Tampereella, jossa piipahdettiin Kaukajärven jäällä.

Lunta kyntävä koira on tietenkin Liinu! Hajuja...


Incalla juoksut jatkuvat ja Liinu saa "kohtauksia", joissa se hyörii ja pyörii Incan ympärillä, inisee ja vikisee sille, hyppii sitä vasten, on korvat luimussa, vinha ilme silmissä ja välillä koirat ovat ihan väkkyrässä ja solmussa, kun Inca tanttaroi maassa kiehnaavan Liinun päällä. Ihme touhuja niillä! Jotain soidinmenoja...

perjantai 8. helmikuuta 2013

Pupu perkele!

Tai Liinu perkele. Tai oikeammin emäntä perkele, joka ei saa koiraa pysymään hyppysissään. Perkele!

Että ohhohhoijaa vaan. Mentiin metsälenkki pitemmän kaavan mukaan ja molemmat koirat vapaana ja Liinukin kulki ihan iisisti piiiitkät matkat. Mutta sitten se pupu tuli ja loikki polun poikki.

Liinun aivoissa napsahti pupuvaihde alta aikayksikön päälle ja pupukimitys alkoi, kun se jahtasi sitä. Huoh. Ja Inca lähti myös, mutta se tuli heti takasin. Pupu meni menojaan, mutta paljonkos Liinu siitä välitti, se juoksi kun heikkopäinen, kävi välillä näkyvissä ja taas menoksi hajujen perään. Ei se kauas mennyt, hanki vissiin haittasi menoa, eikä jahti kaikkineenkaan kestänyt kun minuutiin tai pari. Mutta se asenne, mikä Liinulla on noissa tilanteissa. Sen mielestä ihan oikea jahtiasenne tietty.

Juuri etsijäkoiraliitto varoitti fb:ssa, että paljon koiria on lähtenyt riistan perään. Liinu kuuluu tähän sarjaan. Huoh.

Kyllä olin taas niin raivoissani, että koiratkin tokenivat säyseiksi. Ensin ne oli molemmat remmissä, mutta Incan päästin vapaaksi. Liinu sai kulkea remmissä koko loppumatkan, eikä kyllä nuuskuteltu yhtäkään hajua enää.

Lenkin jälkeen kävin kaupassa ja kun tulin kasseineni kotiin, kumpikaan ei tullut ovelle vastaan!! Ei inahdustakaan kuulunut mistään ja ajattelin, että ovatko ne kuolleet molemmat tai mitä täällä on tapahtunut. Toinen nukkui makkarissa, toinen olkkarissa. Aina ne ovat tulleet ovelle, kun olen kotiin tullut. Nyt tulin ihan koirattomaan kotiin. Epäilen, että ne pitävät minulle nyt jääkautta tai ainakin perushuomioimattomuutta, ovat kuin ei emäntää olisikaan! Hahahaa! Yksissä tuumin sopineet kauppareissun aikana, ettei huomioida sitä, kun se tulee kotiin!

Eilen oltiin järvenjäällä, siellä ei ole pupuvaaraa. Siellä riittää tyhjää tilaa silmänkantamattomiin.
Ainoa haitta oli, että nollakelissä koirien tassut olivat täynnä lumipalloja.


keskiviikko 6. helmikuuta 2013

"Kylpytakit"

Tottakai vesikoirilla pitää olla kylpytakit! Oikeastaan ne ovat märkäloimet, mutta voi ne ottaa mukaan uimalaan ja kesällä käyttää, jos ja kun on liian kuuma. Loimet märäksi, niin sitten viilentyy. Kesää siis odotellaan :)
Loimet ovat Helsittaren tuotantoa. Olisihan nuo ollut helppo itsekin väsätä, mutku mutku...

Aika tyylikkäitä koiruleita! 

tiistai 5. helmikuuta 2013

Hierontapäivä

Liinu sai eilen hierontaharjoitusta taas vaihteeksi ja pitkästä aikaa. On siinä edistystä tapahtunut, mutta ei sitä vielä hierota kuten Incaa. Kuitenkin voi sanoa, että koira tuli hierottua kokonaan ja osin jalatkin venyteltyä, toiset paremmin, toiset taas vähän huonommin. Mitään ihmeellisyyksiä hieroja ei Liinun kropassa havainnut. Ensi viikolla Liinu pääsee/joutuu Piiran käsittelyyn, joten tämä oli ikään kuin lämmittelyä sitä varten.

Aurinkoiset kelit ovat vaihtuneet lumisateeksi ja lämpötila on liki nollassa, joten meillä on lumipaakkukeli. Tässä kuvassa retkeillään vaihteeksi "omassa" metsässä. Lumikuonoinen koira on Liinu.


sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Kevätaurinko

Käytiinpä paistattelemassa päivää Naantalin jäillä. Ja jää on tosiaan jäätä, ei ole lunta jään päällä kuin vain nimeksi ja paikoitellen. Näkyivät ihmiset luistelevan ja sauvoilla lykkivän vauhtia.

Parasta jäällä taisi koirien mielestä olla pilkkijöiden tekemät reiät ja kalanhajut jäällä. Liinu onnistui taas löytämään jäisen pikkuahvenen ja syömään sen hyvällä ruokahalulla. Matkaevästä.



Pikku "pilkkijät"!


Eilen Liinu pääsi harkkoihin pitkästä aikaa. Vein sen tokon aloitteleviin vaihteeksi. Kyllä se hyvin tekee namista vaikka kuperkeikan :D No, ei se toko niinkään, vaan se puuhaaminen kaikennäköisten koirien vieressä ilman, että niihin kiinnitetään minkään valtakunnan huomiota. Ja ihmeen hyvin se menikin, eipä se tainnut sanoa vuhvuh kuin kerran ja yhden kerran joku koira tunki liian lähelle. Muutoin se oli hyvin keskittynyt namikäsiin :D

perjantai 1. helmikuuta 2013

Juoksuista juoksuihin

Sunnuntaina koirat pääsivät sivistyksen pariin eli kaupunkikävelylle joenrantaan ja föriajelulle.


Föri, joka kuljettaa ihmisiä ja koiria tält pualt jokke tois pual jokke.
Eilen oli vuorossa märkä, loskainen ja jäinen Ruissalon Kansanpuisto. Ruuhkaa siellä ei ollut, kun keli oli kaikkea muuta kuin ihanan talvinen.

Näitten jäälohkareitten hajut olivat perin kiinnostavia. Meren hajuja.

Vieressähän kulkee laivaväylä, joten kiintojäätä ei ikinä ole.

Kohta vihertää.

Kansanpuiston pelloilla. Märkää oli.

Ja aina joku paatti tulee tai menee. Tässä tapauksessa tulee.

Loskaa, lammikoita, liukasta...

Kauppareissun aikana Inca on järjestänyt petauksen paremmalle mallille :D
Viime aikoina se on vimmalla myllännyt makuualustoja ympäri kämppää ja
välillä sänkykin saa kyytiä.
Liinun juoksut ovat kuta kuinkin ohi ja Inca aloitti eilen omat juoksunsa. Olisi se voinut vähän kiirehtiä niitä, mutta ei niin ei. Parin viikon päästä Incalla alkaisi rallytoko, mutta Liinu saa tuurata Incaa. Tiistaina Inca sentään pääsi vielä altaalle polskuttelemaan. Se on aina niin kivaa! Ja muistinpa katsoa takajalkojen potkuja, hyvin potkii molemmilla yhtä pitkälle, ei siis ole mitään toispuoleista lihasheikkoutta.