Inca pääsi tänään koirakavereitten kanssa metsään! Kuvassa ovat juuri suojatien ylittäneet Anita, Elli, Inez ja Inca ja siitä heidän tunnin kestänyt metsälenkkinsä sateessa alkoi. Incan riemu oli taas rajaton, kun se pitkästä aikaa näki koirakaverit ja kuulemma Inez ja Inca olivat peuhanneet koko ajan. Tietenkin.
Kotiin tuli märkä ja kurainen koira, joka pääsi ensin suihkuun ja sai sitten possunkorvan.
Lurps! Hyvää oli. Possunkorva kesti ennen monta päivää, mutta nykyisin se menee suunnilleen vartissa alas, riippuu korvan koosta. Mutta ovat nuo ison koiran hampaat tehokkaammat kuin vauvahampaat.
Ja kaiken kruunasi se, että Inca meni ja pisui sohvalle (!!!????), vaikka ulkoilusta oli kulunut vasta noin 20 minuuttia. Ei voi olla totta, mutta on vaan. Kai metsässä oli peuhattu niin paljon, että asioitten hoito oli jäänyt taka-alalle. Mutta että sohvalle, kun ennen sentään on lattia kelvannut.
Toinen lenkittäjä tuli juuri hakemaan Incan pienelle iltalenkille. Hän oli edelliskerralla ottanut Incasta puhelimella kuvan ja näyttänyt työkavereilleen. On kuulemma vallan ihana koiranpentu! Niinhän se onkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti