Liinu leikkikoulussa :)

Nyt 13-viikkoinen Liinu on jo niin iso tyttö, että se pääsi pikkupentujen leikkikouluun! Ja olihan kiinnostava nähdä Liinu siellä muitten pentujen joukossa vieraassa paikassa. Tämä tättähäärä ja Incan pomottaja oli siellä niiiiiin tosi tosi pientä koiraa, että jestas sentään! Ja siellä tosiaan oli koon puolesta paljon Liinua pienempiä koiria, labbispentu taisi olla suurin, eikä sekään ollut kovin paljoa Liinua isompi. Mukana oli myös Tulimaan Elsa, 16 vko, siis toinen perropentu.

Mutta reipas tyttö Liinu oli, kun oltiin sentään ihan oudossa paikassa ekaa kertaa ja paljon oli vieraita ihmisiä ja koiria ympärillä. Mutta häntä oli niin koipien välissä, että Liinu oli kuin hännätön koira. Ja se kertoo paljon se. Eipä kukkoilut, eikä pörhistellyt siellä :) Ja ne nassikat kun oli ihan samanlaisia kuin Liinu, jotenkin niin huvittavaa. Tuli se häntä koipien välistä sitten esiinkin, mutta aika herkästi se meni takasinkin, jos tilanne sitä vaati :O Nuo toiset pennut olivat siis aloittaneet jo viime viikolla koulun, me oltiin nyt eka kertaa.

Pentuja oli ehkä 10. Osan aikaa oltiin kaikki yhdessä, mutta suurimmaksi osaksi oltiin niin, että isot pennut ja pikkupennut oli erikseen. Siellä siis koirat leikkivät leluilla ja toistensa kanssa ja tutustuivat uusiin ihmisiin siinä samassa. Pennuille ei opetettu mitään, ne oppivat siinä ollessaan toistensa kanssa ja leikkiessään koirien kieltä ja se on se tarkotuskin. Istu istu -kurssit on sitten eri juttu.

Sen vaan taas muistan Incasta, että ikinä en ole sitä nähnyt häntä koipien välissä tuommoisessa tilanteessa silloin kun se oli Liinun ikäinen. Enkä juuri myöhemminkään. Sehän mennä hösötti sinne tänne ja kaikkien luo kuin ei mitään välillä ihan riesaksi asti, kun olisi ollut tarkoitus keskittyä johonkin muuhun kuin toisiin koiriin :)

Mutta tuo Seren leikkikoulu on nyt Liinulle tosi hyvä juttu monella tapaa. Hyvä että tuli aloitettua se. Vielä kolme kertaa, niin eiköhän tytteli ole jo häntä pystyssä leikkimässä muitten kanssa. Vipeltäähän se jo vesikoiratreffeilläkin ihan sujuvasti. Tässä nyt vaan taas huomaa, miten tärkeetä on raahata pentua joka puolelle, ehkä vielä mieluummin liikaa kuin liian vähän.

Niin ja kotiin tultiin torin kautta. Käveltiin siinä toriympäristössä ja yksi täti taas halusi silittää Liinua ja kysyi, onko se portugalinvesikoira. Taidan rueta sanomaan, että on :D Torilla kateltiin puluja ja harjakoneita, jotka oli pesemässä toria, joten tuli nähtyä sitten nekin vempeleet ihan läheltä.

Kotona vaihdoin koiraa ja lähdin Incan kanssa lenkille. Liinu oli melkoisen väsynyt tuon reissun jälkeen.