Incan kanssa olin eilen agissa ja teemana oli irtoaminen vai mitä se nyt on, kun koira pistetään menemään esteen yli ja ite jäädään esteen tälle puolelle. Muistais vaan kaikki termit :( Oli siis paljon hyppyjä ja myös putkea, välillä esteen vierestä ja välillä esteen ylikin :D Kyllä se siitä...
Ennen harkkoja lämmiteltiin lihaksia kaupunkikävelyllä semmoset puolisen tuntia. Sai Inca taas vähän harjotusta, miten kuljetaan klo 16 jälkeisessä ihmisvilinässä. Siinä ei poukkoilla nuuskimaan yhtään mitään minnekään kuin vain valituissa ja tarkoin harkituissa paikoissa. Ja kuljetaan vierellä, että ei sotkeennuta pyöriin ja ihmisiin. Pikkusen kurinalaisuutta kehiin!!
Tänään oli vuorossa Liinun hallittua sosiaalistamista Serellä ja kaupungilla. Leikkituokio meni hyvin ja Liinu oli selvästi rohkeampi kuin viimeksi. Kovasti se tykkää tonkia lelulaatikoita ja napsia sieltä erilaisia leluja itselleen. Leikitin sitä ja kyllä se välillä peuhasi toisten koirien kanssa, mutta ei kovin paljon, eikä tarviikaan. Hyvin se siellä sosiaalistuu myös ihmisiin ja menee hyvin niitten tykö. Lopuksi meillä oli luoksetulo niin, että joku piti koirasta kiinni ja sitten omistaja kutsui koiran luo. Liinuhan tuli melkoista vauhtia!
Takasin tullessa käytiin kääntämässä Hansassa, jossa emäntä ihan vaan koiraansa harjoituttaakseen osti Spiceicesta tiramisujätskin (namnam), istui syömään sitä kaikessa rauhassa ja katseli ohi vaeltavia kaupunkilaisia :D Liinu siis sai harjoitella sitä, että se on nätisti sen aikaa, kun ostan ja syön sen jätskin. Ihan mallikkaasti Liinu oli tuolin alla koko syömisen ajan.
Käytiin vielä illalla kentällä, jossa nämä kaksi järjestivät vesikoirien juoksushow'n, oli meno niin vauhdikasta. Mistä noilla sitä energiaa riittääkään, kun sentään kaikenlaista liikuntaa ja tekemistä saavat pitkin päivää??
Ja Liinun painokäyrä näyttää tasaista noususuhdannetta, tänään 7,5 kg. Mutta kyllä se ahmiikin ja ahmis vielä enemmän, mitä annan. Erityisesti jauhelihamössöt ja broitskun siivet ja piimä on niiin hyvää. Ihan se syö, kun ruokaa ikinä ennen olis saanutkaan. Aamunappulatkin tekee kauppansa, mutta ei silleen, kun noi muut. Liinu ahmii ja Inca syö mietteliäästi ja rauhallisesti, sillä ei ole kiirettä ja mä sitten saan vahtia ja komentaa Liinua jättämään Incan ruuat rauhaan ja antamaan sille ruokarauhan.
Niin ja Liinu istahti itse vaa'alle, ei tarvinnut punnita sitä sylissä. Incahan ikinä maailmassa istahtanut vahingossakaan vaa'alle, eikä istahda vieläkään :o Liinu kai meinasi, että voin mä tässä itekin istua, niin selviät helpommalla :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti