No ei paljon muuta tehdä :) Inca kai kyllästyy kohta, kun aina suuntana on ranta. Mutta kyllä se tykkää uida, joko se noutaa vesileluja tai paimentaa minua vedessä :D Alan olla jo ihan naarmuilla, kun se ui niin kamalan lähelle ja tassut eli kynnet osuu milloin mihinkin.
Etenkin, jos uin rannasta poispäin, Incalle tulee kiire veteen, se kaartaa minun ympäri ihan vieressä (siis tosissaan ihan pääni vieressä), katsoo minua kuin kertoakseen, että rantaan siitä nyt. Ja vähän väliä se vilkuilee, että uinko rantaan vai karkaanko aavalle merelle. Jos siltä näyttää, se tulee heti takaisin viereen. Jos taas uin edestakaisin rannan suuntaisesti, se voi katsella huolestuneen oloisena, mutta ei kuitenkaan lähde hoputtamaan minua rantaan. Nopeammin se ui kun minä :o
Tänään oli kaksi heppaakin uimassa, tulivat juuri pois, kun me menimme illalla rantaan. Nyt näin omin silmin, miten hevosia uitetaan, kyllä pikkulinnut lauloivat ihan oikein.
Kävimme siis aamu- ja iltauinilla, hyvän tovin vietimme aikaa rannalla ja pidin huolta, että Inca ui tarpeeksi. Se on hyvää liikuntaa, vesi on lämmintä, eikä lenkkeilläkään sen enempiä jaksa kuumuudessa. Lenkkeily korvautuu nyt uinnilla. Paitsi, että tuleehan siinä lenkkeiltyäkin, kun kävelemme rantaan. Sopivaa alku- ja loppuveryttelyä!
Ja portaita mennään ihan sujuvasti alas ja ylös! Päivällä Inca kiipesi yläkertaan perässäni, mutta alas se ei sitten muka päässyt. Tuossa se uikutti, kun menin alas, kävin keittiössä, kävelin postilaatikolle ja tulin sisään. Oikein yritin, että se lähtisi perään, kun se yleensä tallustelee siellä missä minäkin. Menin sitten avustamaan eli työntämään pepusta takajalkoja liikkeelle ja kun se oli päässyt pari askelmaa alaspäin, loput menivätkin jo omin avuin. Palkkioksi sai kissanruokaa :) Sitten heti kiivettiin ylös ja saman tien alas ja sen jälkeen ei ole ollut kiipeämisongelmia.
Samanlainen se on ollut kaikissa vastaavissa tilanteissa, vaikkapa agissa. Ekaksi puomi oli ihan hirvittävä, mutta kun sen on kerran pari mennyt, ei se hirvitä enää ollenkaan. Joku joskus sanoikin, että Inca ei ole tyhmänrohka ja sitä se ei olekaan.
Emäntä ajoi tänään nurmikon itsevetävällä ruohonleikkurilla :D Oli siinä vähän säätämistä, kun se masiina tosiaan veti itse, jos ei muistanut hellittää otetta. Välillä meinasi mennä leikkuriin paljon muutakin kuin ruohoa ja vauhdilla, kun käsky aivoista käsiin kesti liian kauan :D Inca kun näki leikkurin, se totesi, että on turvallisempaa sisällä. Sisällä se muutoinkin on mieluummin kuin ulkona. Varjossakin taitaa olla liian kuuma.
Talon kissat ovat kaikonneet ties minne, kun koira tuli taloon. En ole niistä nähnyt vilaustakaan. Mutta vieraan kissan näin pihassa. Olin tamppaamassa mattoa talon takana ja kun tulin etupihalle matto kainalossa, näin kissan, joka toljotti Incaa, ja Incan, joka toljotti kissaa. Kissa lähti menemään ja minä komensin Incan sisälle, että ei lähde kissan perään. Eikä se lähtenyt. Kyllä Inca on hyvin kuuliainen koira :)
Ja lisää tietokoneongelmia: en tiedä, miten tähän saa äänen vai saako ollenkaan. Äänet on siis täysillä, mutta mitään ei kuulu mistään :( Huoh, näitä koneita. Nyt en kuule Lucan aamulaulua. Näen sentään ja voin vaan kuvitella sitä älämölöä, joka pienestä koirasta lähtee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti