Koiranautintoa :)

Taidan osata nauttia Liinusta ihan erilailla kuin Incasta sen pentuaikoina. Kaikki oli uutta ja jännittävää. Tuli Incan kanssa hösötettyä paljon enemmän, mutta toisaalta silloin ei ollut toista koiraa, joka hösöttää pennun kanssa. Nuo ovat liikkeessä keskenään paljon ja minulle jää sivustaseuraajan mukava rooli.

Illan viimeisellä pisureissulle suunnistin koirineni kentälle mukana pari leluakin. Ei siellä paljon leluja tarvittu, kun nämä kaksi peuhasivat ja pitivät huolen toistensa sekä minun viihdyttämisestä. Sitä painia on vaan niin mukava seurata ja etenkin Liinua, joka on kovasti aktiivinen ja Inca antaa sen ollakin aktiivinen. Siihenhän se on sitä koko ajan jallittanut. Se on jotenkin niin koomista, kun Liinu on niin pieni ja kumminkin se käy Incan kimppuun niin tosissaan.

Liinu nukkuu yöt sängyssä ja Inca milloin missäkin. Tänä aamuna Liinu alkoi tuhista ympäri sänkyä siinä ennen kuutta ja sitten se tuli pääni viereen ja minä palluttelin sitä, meillä oli oikein hellä hetki :) Vaikka yö on takana, niin ei meidän kuitenkaan tarvitse ampaista ulos pisulle, mutta toki heti sitten, kun nousen ylös, lähdemme saman tien ulos. Sanomalehtiähän minulla ei ole, vaan mennään ulos riittävän usein. Toki vahinkoja välillä tulee lattialle, mutta se kuuluu asiaan. Inca ei koskaan oppinut pissimään paperien päälle ja Liinulle en sitä mahdollisuutta ole tarjonnutkaan.

Aamupisuilla Liinu tutustui varovasti Paavo-koiraan, Incan bestikseen. Liinu oli sylissäni ja Paavo nuuskutteli sitä, että mikäs koira tuo on. Liinu varmaan vähän pelkäsi vierasta koiraa, kun maassa ollessaan se oli ihan jalkojeni juuressa piilossa. Mutta Paavo on tosi kiltti ja lempeä koira ja tietenkin meille tuttu koira, että sen puoleen ihan hyvä ensitutustuminen muihin koiriin. Isot koirat spurttailivat ympäriinsä hetken aikaan, joten tuli siinä samalla purettua yön aikana kertynyttä energiaa.

Eilen emme siis olleetkaan Incan kanssa cruising-agissa, kun meni Ruissalossa niin paljon aikaa. Ja sitä paitsi illalla satoikin, että ehkä sitä ei ollut ollenkaan ja sateessa en kuitenkaan olisi lähtenyt sinne. Ja sitten minulla on vielä sellainen "sääntö", että yhdelle päivälle ei sovi montaa aktiviteettia ja tuommoinen poikkeava päivä on koiralle semmoista aktiviteettia, että ei se muuta tarvitsekaan. Se ei ollut fyysistä aktiviteettia, mutta psyykkistä. Kyllä koirat sellaisestakin tarvitsevat lepoa ja omaa rauhaa. Ja emäntäkin.