maanantai 28. maaliskuuta 2011

Niitä näitä ja ärräpäitäkin :)

Kyllä taas tänään ajattelin, että ohhohhoijaa, kun kävelimme karvakorviin ostoksille. Matkan varrella tien toiselta puolen lähti mies kahden sakemannin (oletettavasti, en niitä niin tarkkaan katsonut) kanssa ylittämään tietä. Kun lauma pääsi sille puolen missä me oltiin, huomasi mies minut koiran kanssa ja kääntyi siinä samassa takaisin sinne mistä koirineen oli tullut.

Ja syykin selvisi. Koirat haukkuivat ja vetivät ihan vietävästi, kun näkivät Incan. Ja miehellä työ ja tuska pitää nämä koirat hyppysissään ja hallinnassaan. Arvaahan sen, kun koirat ovat isoja ja tekevät mitä lystäävät.

Me jatkoimme matkaa ja kun olimme päässeet sopivalle etäisyydelle, koirat ja mies pääsivät tien yli. Mutta siis, että jos joka kerta, kun koira on näköpiirissä, pitää heittää täyskäännös, niin mitä elämästä koirien kanssa kaupungissa tulee?? Juu, että jos ottaa isoja koiria ja vielä kaksin kappalein, ni sen verran pitäis panostaa, että remmissä kuljetaan kunnolla. Mutta niin ne viisaammat sanoo, että johtajuus ei ole kunnossa, jos remmissä räyhätään ja vedetään. Ja näin se taitaapi olla.

Mitäs sitten tapahtuu, jos tuommoiset koirat pääsevät irti otteesta, että huh ja hei vaan! No, minä ainakin puolustan Incaa kuin leijonaemo pentujaan, olkoon sitten vastassa mitä susia tahansa.

Olis tuollakin miehellä pikkusen syytä käydä jossain pevi-kouluttajalla ja pistää koirat eli itsensä järjestykseen. No ehkä ne oli isin pikku mussukkavauvoja vielä, että kyllä ne siitä....

Karvakorvista ostettiin murren-mixejä ja luita, natural menuta harkkoihin ja noutokapula, että voidaan rueta harjottelemaan noutojakin. Ja ostettiin Hollolan nahkapajan remmi 180 cm ja pk-panta samalta puljulta.

Meillä menee metsälenkeillä jo koirien ohituksetkin hyvin. (Niistä en kai vielä ole kirjoittanut?) Ollaan ohiteltu koiria niin, että Inca on vapaana ja vastaantulleet koirat on kyllä olleet kiinni. En ole laittanut Incaa kiinni, vaan käskenyt sen olla syrjässä ja paikoillaan se on pysynyt, kun olen tomerasti niin vaatinut. Koirat ovat menneet ohi ja me olemme jatkaneet matkaa.

Kerran Inca yritti tunkea yhden pikkukoiran luo leikkimään vissiin, mutta menin väliin ja kropalla estin Incan touhut. Sanoin sille toiselle osapuolelle, että en antanut Incalle lupaa mennä vieraan koiran luo ja siksi sen pitää tulla pois ja totella minua. Toinen osapuoli olis kai antanut oman koiransa haistella ja muuta sellaista. Mutta minä en antanut. Se mies koirineen jäi siihen jahnaamaan, vaikka näki, että en anna koiran tehdä tuttavuutta. Mulla on nyt tiukka linja.

Ja yksi pariskunta ehdotti, että koirat voisivat leikkiä ja minä sanoin, että antaa mennä nyt ohi vaan, kun meillä on koulutus meneillään. Eikä leikitty vaan menivät ohi koirineen.

Ja kyllä tämä tiukka linja on tuottanut tulosta. Ei siitä ole kovin montaa viikkoa, kun Inca vielä teki kaikki maailman temput, kun se yritti jallittaa koiria leikkiin. Eihän se sillon kuullut mitään, eikä varsinkaan totellut minua, kun sillä oli tuo mielentila päällä, että jee juostaan ja reuhotaan. Nyt on toinen ääni kellossa. Joo, pitäähän koiran saada juosta ja reuhoakin, mutta ei millon vaan, eikä varsinaan sillon, kun ei ole emännältä lupaa. Tässä opetellaan ensin tavoille, ja kun tavat on opittu, voidaan harkita sitten jo joustoakin, jos emännästä siltä tuntuu.

Inca nukkuu tuossa vieressä ja sätkyy, kun se näkee unta. Yodo kun näki unta ja ääntelehti, niin Incahan havahtui, meni Yodon luo katselemaan ja ihmettelemään Yodon ääntelyä. Sitä tapahtui ainakin pari kertaa. Inca oli selvästi ihmeissään, vaikka itsehän se ääntelee samalla lailla unissaan. Mutta eihän se ole semmoista ennen kuullut. Sitä oli kyllä hauska seurata.

2 kommenttia:

  1. Meillä kotiuduttu. Tara oli aivan pois tolaltaan, kun oma kamu palasi takaisin. Jopa Yodo tavoistaan poiketen lähti Taran riemuun mukaan. Ne on sellaiset hengenheimolaiset:) Tytöt on vieläkin melko levottomia, mutta eiköhän tämä tästä ala helpottaa...Yodo todennäköisesti olisi siltikin mieluummin teillä leikkimässä ja saamassa erikoishuomiota:) Vielä kerran iso kiitos loistaville hoitajille !

    VastaaPoista
  2. Eipä mitään kiittelemisiä, kun ilo oli kokonaan meidän puolellamme! Oli valtavan kiva "hoitaa" Yodoa, se teki hyvää niin minulle kuin Incallekin :)

    Yodolle ja koko porukalle terveisiä!

    VastaaPoista