Nyt on takana neljä perättäistä sisäsiistiä päivää. Ihmeellistä! Kuitenkaan en mielestäni ole muuttanut ulkoiluttamista erityisen radikaalisti, mutta lähden heti ulos, jos Incan käytös vähänkin näyttää arveluttavalta.
Inca suorastaan juoksee eteiseen, kun sanon sille, että mennään ulos. Se alkaa kiskoa kenkiäni eli riepotella niitä ja "auttaa" minua laittamaan ne jalkaan. Turhaan ei ulos kait olla kertaakaan menty, joka kerta jotain on jäänyt ulos.
Aamuisin ei ole enää niin kiire pisuille kuin vielä jokin viikko sitten. Silloin se oli kilpajuoksua, ehdinkö laittaa vaatteet päälle tarpeeksi vikkelästi ja ehditäänkö ajoissa ulos (pahuksen hidas hissi!). Nyt tuo kaikki tapahtuu ihan rauhassa ja vaikka minulla on ulkovaatteet päällä ja Incalla remmi, niin sillä ei enää ole kiire. Melkein on kiireempi minulla, varmuuden vuoksi. Kyllä pisut heti tietenkin tulee, kun ulos päästään.
Tänään meitä odotti aivan valkoinen maisema! Yön aikana oli satanut räntää ja Incakin pysähtyi katsomaan heti, että mitäs nyt on tapahtunut. Kurakeliä siis riittää.
Eilen oli juuri shampoopesu, kun koirat, Inca, Ines ja Elli, peuhasivat metsälenkillä itsensä kuraisiksi. Inca oli sen reissun jälkeen niin poikki, että koko lopun päivää siltä oli veto pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti