Kahden koiran kanssa alkavat remmit mennä sekaisin muuallakin kuin remmilenkillä :D Vaatenaulakossa ne olivat liian hankalasti saatavilla (omien vaatteitten seassa), kaapeissa sisällä samoin. Nyt sitten remminaulakon virkaa hoitavat eteisen kaapinovien hantaakit, kunnes kehittelen jotain parempaa. Jaa-a, mitäs sitten, kun tulee talvi ja on tossua ja palttoota...
Kovasti tässä sateen lomassa mietin, menemmekö huomenna Incan agiharkkoihin harjoittelemaan kevyesti vai onko turvallisempaa pysytellä vaan kotona ja jatkaa sairaslomaa. Töppönen jalassa tässä kuitenkin mennään, eikä tassulla voi revitellä, ettei haava repeä. Ulkona Inca ei ole spurttaillut yhtään, kun kulkee remmissä, mutta sisällä nuo kaksi välillä ovat olleet vauhdissa, mutta se on kuitenkin aika vaatimatonta spurttailua, mitä täällä voi harrastaa. Sen tassu kyllä kestää, mutta on siinä sisälläkin suoja päällä. Taidan kallistua sairasloman jatkamiseen ja odotella rauhassa aikoja parempia. Viikossa voi tapahtua ihmeitä, vai voiko? Paranemista kuitenkin.
Liinu-pikkuinen on oikea Hanna Harvahammas :) Viimalla (5kk) hampaat olivat jo vaihtuneet ja suukalusto näytti oikein jykevältä verrattuna Liinun harvoihin heiveröisiin piikkeihin. Kovasti se silti jyystää luita, mikä toivottavasti edesauttaa hampuleitten vaihtumista. Ei tarvi varmaankaan itse heilutella kulmureita siinä toivossa, että ne irtoavat ajallaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti