Eilen ja tänään Inca on saanut juosta paljain varpain vapaana metsässä, tosin ollaan oltu reissussa ilman Liinua, on meno rauhallisempaa. Takapakkia ei ole tullut. Miten vahva iho on, se on arvoitus. Torstaina tulee kolme viikkoa täyteen, joten maalais- tai kaupunkilaisjärjellä ajatellen voisi kuvitella tassun jo kestävän suht normaalia menoa.
Rasvaa eri muodoissa menee anturaan ja kaiken Inca nuolee pois ja Liinukin tunkee pienen kielensä rasvaherkkuihin :) Yhtäkään semmoista rasvaa en ole vielä löytänyt, jota koira ei nuolisi pois. Ja kaikenlaista lumen tarttumista tassuihin estävää ym. rasvaa on tullut hankittua, mutta kaikki ne ovat yhtä suurta herkkua. Tuo tervanmakuinenkin (tai ainakin hajuinen), jota laitan ulos mennessä. Vai onko niin, että rasvat pitää nuolla pois oli ne sitten maukkaita tai vähemmän maukkaita. Kukas ne villikoiran tassut rasvaa? Ei kukaan. Ehkä Inca luulee olevansa villikoira, joka ei tassurasvoja tarvitse.
Kaipa me tänään sitten mennään agilitiin katsomaan, josko harkoista jo tulisi jotain. Jätetään liian arveluttavat jutut tekemättä tai tehdään ne helpoimman kautta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti