Tottelevaisuutta

Meillä oli oikein hyvä tottelevaisuuskoulutus tänään. Koirakkoja oli vain kahdeksan eli paljon vähemmän kuin mitä muilla kerroilla on ollut. Se tietysti vaikutti koulutukseen, mutta muutenkin oli hyvä tunti. Inca ei häslännyt (kovin paljon) ja teki vaaditut jutut hyvin, vaikka nyt suurin osa oli sellaisia, ettei olla semmoisia ennen tehtykään. Vauhdista maahan, makuusta luoksetulo, eteenmeno ja myös vartalolla koiran ohjaamista taaksepäin ja eteenpäin. Sivulle Inca menee oikein nätisti ihan tässä normaalissa arjessakin, että siitä Inca sai kehuja kouluttajalta.

Sattui vielä niin mukavasti, että Inca sai harjoitusta myös siitä, miten kävellään koiraseurassa remmissä. Bussissa oli mennen tullen kaksi staffia emäntänsä kanssa, jotka olivat samassa koulutuksessa kuin me. Incallehan koiraseurassa kulkeminen on uusi tilanne, mutta ihmeen hyvin se kuitenkin kulki ajoittaista vähäistä vetämistä lukuunottamatta.

Niin ja iltalenkillä Inca kulki niin hienosti, että ei se ole varmaan ikinä ennen kulkenutkaan. Se taas kai johtui siitä, että jalka on ollut tänään niin hyvässä kunnossa, että olen kävellyt paljon reippaammin kuin mihin Inca viime aikoina on tottunut.

Kävimme koulutusreissulla Karvakorvissa ostamassa mm. koulutusnameja (Natural menu) ja ne olivatkin tosi hyviä, ehkä juuri niitten vuoksi tunti sujuikin niin hyvin. Ja sitten hain sieltä kolmen kilon pussin eukanubaa, jonka sain ilmaiseksi kunponkia vastaan. Kupongin taas sain postissa, kun vastailin eukanuban sivuilla joihinkin kysymyksiin, josta vaivan palkkana sai pienen pentukirjan ja tuon ilmaiskupongin. Eukanuba on meillä semmoinen peruskoulutusnami ja sitä kuluu aika paljon, joten kiva, kun sai tuommoisen pussin ilmaiseksi.

Erikoistilanteissa (kuten juoksijoitten ohittaminen kuntoradalla) käytän nyt kanasipsejä, siis kuivattua kanaa. Se tuntuu toimivan hyvin ja sillä saan Incan huomion kiinnitettyä itseeni (tai siis kanaan), eikä se ehdi vilkuilla kovin paljon juoksijoita. Kaikkea sitä on kokeiltava ja keksittävä, että opetus menisi perille. Metsässä ei ole kovin kivaa karjua EI äänekkäästi, joten aina parempi, jos ohitukset sujuvat kanaa syöden ja hissun kissun.