Inca hyppää usein itse ammeeseen, joskus se pitää nostaa, mutta ammeesta pois se ei hyppää. Nykyisin ollaankin paljon suihkuteltu, kun kuumuutta piisaa.
Näyttää kovin isolta tuo koira, kun se täyttää melkein koko ammeen!
Tänään pääsimme jo pitemmälle metsälenkille aamupäivällä, kun oli pilviverho taivaalla ja ilma edes jotenkin siedettävä. Emäntäkin jaksoi kävellä jalkansa kanssa, vaikka vaivalloista se vielä on. Metsässä maa on pehmeää, niin se tuntuu jalassa paremmalta kuin kova asfaltti. Tosin metsässä pitää koko ajan katsoa, mihin astuu. Löysimme vähän sieniä ja mustikoitakin olisi noukittavaksi asti. Vielä emme ole noukkineet, mutta Inca kyllä innolla syö mustikoita, kun se näkee minun syövän niitä. Tai oikeastaan se ei syö niitä, mutta ottaa suuhunsa, kun annan ja sitten se tiputtaa ne useimmiten pois suustaan.
Illalla emäntä ei jaksanut lähteä koulutukseen, kun oli niin kuuma ja jalan kanssa on pieniä kävelyongelmia, paraneminen ottaa oman aikansa. Tuskin Incakaan olisi jaksanut, kun se ei myöskään mitenkään erityisesti tykkää auringosta ja kuumasta, vaan hakeutuu aina varjoon. Katsotaan, jos huomenna menisimme näyttelyharjoituksiin. Jossain olikin koulutuksen tms. helleraja 23 astetta, mikä onkin koiria ja omistajia ajatellen hyvä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti