Matkustimme tänään busseilla Paraisille ja takaisin, onneksi oli viileämpi päivä, oli kivempi reissata.
Kaikenlaista uutta Inca näki ja koki. Ensin Turussa Inca haukkui oikein tosissaan Pietari Brahen patsasta ja sitten heti perään kummasteli kirkonkellojen ääntä. Taisi olla ensimmäinen kerta, kun Inca kuuli tuomiokirkon kellojen soivan. Kävelimme myös vähän jokirannassa ja Incalla oli paljon nuuskuteltavaa, uusia hajuja, kaupunkilaiskoirien tuoksuja!
Perillä Inca sai totutella pitkässä liinassa olemista sillä aikaa, kun noukin vadelmia. Ja sitten opetin Incalle, että muuallakin kuin kotona voi joutua jäämään yksin sisälle. Ei se tuottanut Incalle vaikeuksia, mutta se olikin vaan lyhyen aikaa yksin pari kertaa. No, paikkahan on tietenkin tuttu, mutta onhan se kuitenkin eri juttu kuin koti.
Pois lähtiessämme puistossa oli kai alkamassa joku konsertti, kun siellä bändi viritteli soittimiaan ja Inca oli ihmeissään, mitä moinen melu oikein on. Ei se oikein tykännyt siitä, mitä en yhtään ihmettele.
Bussimatkat menivät jo vanhalla rutiinilla hyvin. Kelpo koira!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti