Mittasin sillä tarkkuudella, millä kotioloissa pystyn mittaamaan, Incan säkäkorkeuden. Se on 45 senttiä, jos nyt yleensä onnistuin mittaamaan oikeasta kohdasta. Inca ei nimittäin oikein tykkää mittauksesta, vaikka siinä ei ole mitään kummallista (Incasta on).
Laitoin Incan vaan jalkojen väliin seisomaan ja mittasin mittanauhalla, toisella kertaa mittasin kirjan avulla ja molemmilla kerroilla tuli suunnilleen tuo 45 senttiä. Ja painoa Incalla on nyt noin 13 kiloa. Alkaa se olemaan ihan koiran kokoinen jo ja kai se tuosta vielä vähän kasvaakin.
Turkki ainakin on kasvanut niin, että silmät alkavat olla kiharoitten peitoissa ja näköyhteys Incaan on hankaloitunut. Oli silloin lyhytturkkisena niin kiva, kun näin kunnolla Incan silmät. Mutta nyt me kasvatamme turkkia, että olemme sitten näyttelykunnossa, kun se aika koittaa.
Incan toiselle ulkoiluttajalle (siis entiselle ulkoiluttajalle) tulee tanskandogin pentu elokuun alussa. Inca saa leikkikaverin, joka taitaa tänne tullessa olla yhtä iso kuin Inca on nyt. Lupasin koiraportin heille lainaan, minähän en sitä mihinkään ole tarvinnut.
Kun paljon muuta ei jaksa kuumalla tehdä, niin harjoittelimme tänään, kuinka nami napataan ilmasta suoraan suuhun. Muutamia kertoja meni ihan hienosti "koppi", mutta aika paljon nameja meni ohikin. Kyllä Inca hoksasi, mistä on kyse, mutta ehkä minun tekniikassani on toivomisen varaa. Harjoitus tekee meistä mestarin vielä tässäkin asiassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti