Kävelimme hissunkissun Mustiin ja Mirriin ostoksille. Emme ole käyneet siellä aikoihin, joskus toukokuussa, kun kipsiä ei vielä ollut. Inca kävelee tuon matkan nyt vallan hienosti verrattuna siihen, miten sinne keväällä käveltiin. Silloin se oli aikamoista häsläämistä, mutta nyt ei häslätä edes liikennevaloissa, vaan Inca odottaa niissä nätisti (kun saa namia) ja nätisti se menenee ylikin, kun valot vaihtuvat.
Ostimme mm. näyttelypannan ja -remmin tai siis ne ovat yksi ja sama juttu. Väri on just sopiva Incan turkin väriin ja remmi on kevyt ja ohut. Pitää ottaa se mukaan harjoituksiin ja harjoitella sen kanssa kotonakin, kun se on varmaan aika erilaisen tuntuinen kaulassa kuin nahkapanta ja -remmi.
Ostimme myös uuden pallon sen pallon tilalle, joka lähti aavalle merelle. Ja tänään kadotin valkoisen pallon metsään, mutta löysin sen, kun palasimme samaa reittiä takaisin. Se oli jäänyt yhden mustikkapensaan juurelle. Olen kai pysähtynyt popsimaan mustikoita ja unohtanut pallon siihen.
Sitten ostin sormihammasharjan, kun tähän asti olen "harjannut" Incan hampaita pelkällä sormella. Tai tarkemmin ottaen olen yrittänyt jotenkin puhdistaa hampaita Incan nuollessa sormesta kanatahnaa. Incan hampaat pestään veskissä, missä minäkin pesen hampaat. Se kuuluu meidän iltarutiineihin samoin kuin tassurasvan hierominen tassuihin.
Hekun emäntä (Heku on yksi tämän talon koira) sanoi, että Inca on kasvanut paljon, siitä on tullut iso koira! He ovat olleet kolme viikkoa pois, joten eron kai huomaa paremmin. Luulen vaan, että se on Incan turkki, mikä on kasvanut, mutta koira sen alla on yhtä pieni kuin ennenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti