Ei auttanut muu kuin tuupata Inca häkkiin. Vapaaehtoisesti se ei olisi sinne mennyt seuraavaan kymmeneen vuoteen. On se nii pal kauhia paikka :)
Eikä tuuppaaminenkaan ihan helpolla sujunut, mutta kaksi kertaa se on tänään joutunut häkitetyksi siksi aikaa, kun se oottelee, että lähdetään ulos ja saan kamppeet niskaan. Ne ovat olleet sellaisia muutaman minuutin häkityksiä, mutta kuitenkin niin, että kaikki vetoketjut ovat olleet kiinni. Huomenna jatketaan harjoituksia, että alkaa häkkiin meno sujua ilman kommervenkkejä. Tämä kuuluu sarjaan pakolliset hommat hoidetaan.
Illalla olimme ihka oikealla juoksulenkillä! Me molemmat siis juoksimme :) Olimme kuntopolulla ja ensin Inca oli remmissä ja kyllä se juoksu siltä siinäkin sujui, mutta aina välillä se yritti pinkoa eteenpäin turhan innokkaasti ja turhan useasti, joten sitten kokeilin, miten homma sujuu, kun se on vapaana. Ja sehän sujui lopulta aivan mallikkaasti. Se hölkytteli ihan vieressäni, ei lähtenyt omille teilleen, mutta hoinkin sille riittävän usein "siinä", mikä tarkoittaa, että ei lähdetä omille teilleen vaan pysytään siinä, missä ollaan. Ja koko kuntopolku me juostiin ja osa loppumatkasta kotiinkin. Välillä Inca sai levätä, kun emäntä kuntoili kuntolaitteissa.
Juoksulenkin päätteeksi emäntä meni saunaan nautiskelemaan ja Inca jäi kotiin nukkumaan. Mutta juoksulenkki me pistetään uusiksi tuota pikaa, että meidän (emännän) kunto kasvaa. Oli kiva juosta Incan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti