torstai 5. tammikuuta 2012

Mammoja ja lumijuttuja

Näimme tänään metsälenkillä mammoja tai siis tulevia mammoja :) Emma ja Inez olivat metsässä tutustumassa toisiinsa, kun ne ovat Mynämäen synnytyslaitoksella samaan aikaan. Mammat olivat hyvin rauhallisia, eikä Liinu useista yrityksistä huolimatta saanut vipinää tulevien äitien kinttuihin! Ja noitten mammojen peput olivat Liinusta tosi kiinnostavia, varmaan ihan omanlaisensa haju, kun on tiineenä. Incakin kai jotenkin vaistosi (haistoi?), että asiat ei ole kuten ennen eli Inez ei ollut oma itsensä. Ei tullut peuhukaveria.

Mutta hyvin Liinukin tutustui Emmaan, vieraaseen koiraan. Ehkä vesikoira aina vesikoiran tunnistaa tai sitten se, että Inez oli mukana, vaikutti tutustumiseen. Niin olivat samanoloisia nämä neljä koiraa, että kyllä ne sukulaisiksi tunnisti :)

Sen sijaan lumen tuomat uutuudet - lumiukko ja lapsi pulkassa - aiheuttivat Liinulle pöhisemistä, poukkoilemista, vohkimista ja muuta härdeliä :D Niin, nuo lumethan tai rännät olivat ja menivät, mutta yksi lumiukko, tai sen tapainen yritelmä, oli ilmestynyt maastoon ja sen verran lunta hetken aikaa oli, että nähtiin lapsi äidin vetämässä pulkassa. Inca ei näitä enää noteerannut, sen kokemusmaailmaan ne jo entuudestaan kuuluvat, ei niille tarvi enää pöhistellä. Jotenkin vaan mielenkiintoista, että rakettipauke ei mitenkään hätkähdyttänyt koiria, mutta sitten jotkut tuommoiset kummallisuudet, kuten lumiukko, ovat hyvin epäilyttäviä. Mitähän koirien päässä oikein liikkuu?

Ja niin paljon tuo tiistainen agijuttu minua vaivasi, että laitoin meidän agivastaavalle meiliä ja sainkin vastauksen, että asiaa oli käsitelty ao. toimikunnassa jo tiistai-iltana ja että seuraavaan kertaan mennessä asia on hoidettu kuntoon. Se on vaan niin, että niin ihmisten kuin koirienkin turvallisuus ja hyvinvointi ennen kaikkea, mutta myös se, että koska maksan tunneista, haluan tuntien olevan hintansa väärtti. Kukaan muu ei kait ollut vaivautunut antamaan palautetta, mutta minä olen sellainen nipo, että kun joku asiaa ottaa päähän, niin se sitten ottaa päähän ja sille pitää tehdä jotain eli saada se järjestykseen.

Nyt me lähdetään vimpalle pisureissulle ja sitten ruetaan koisimaan, tosin koirat koisivat jo nyt.

2 kommenttia:

  1. Moikka!
    Pieni on maailma ;) Me ollaan lenkkeilty Fama-perron kanssa, joka odottaa pikkusiskoksi yhtä Inezin tulevista pennuista! Peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin.

    Sitten on pakko kommentoida tuota oudoille asioille pöhisemistä vs. raketteja: uudenvuoden iltalenkillä paukkui jo aikalailla, muttei Oiva niistä välittänyt tuon taivaallista, sen sijaan kun kuljettiin roskiksien ohi, joiden viereen oli jätetty muovinen puutarhatuoli reaktio oli kuin mitä epäilyttävimmän hirviön kohdatessa...Olis kyllä kiva tietää välillä mitä noitten pääkopissa liikkuu.. :) Ei se tuoli sitte meitä syöny, kun käytiin lähempää tarkastamassa ;)

    VastaaPoista
  2. Ai, no onpa maailma tosiaan pieni :) Ainakin molemmat mammat näyttivät voivan hyvin ja "arvokkaasti", eivät lähteneet hömpöttelemään mun koirien kanssa! Äiteen vastuu jälkikasvusta painaa. Hyvä merkki :)

    VastaaPoista