keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Agiliti alkoi

Kevään ekat harkat sitten takana. Tehtiin rataa, joka viime viikolla jäi tekemättä. Radat menivät ihan hyvin ja Inca on innokas kun mikä, ainakin namien perään :D Se muuten taitaa olla ainoa koira, joka tuossa joukossa on niin tuhottoman kiinnostunut hallin lattian hajuista. Siellä taitaa olla niitä muilta pudonneita nameja...

Mutta mutta. Joukkoon tuli uusi koirakko, joka on ilmeisesti jossain muualla harrastanut agia, koska tulivat kokeneempien ryhmään. Tilanne saattoi olla koiralle uusi tai sitten se muuten vaan kävi kuumana, mutta kahden hyppyesteen jälkeen se säntäsi tosi aggressiivisena toisen flätin kimppuun ja ärhenteli niin pahanpäiväisesti, että hui vaan, eikä totellut ollenkaan ketään!! Siinä oli täysi työ saada koirat erilleen. Jatkossa tuo hyökkääjä oli sitten narun päässä. Ja mitäkös siitä hyppelemisestä sitten tulee.

Ja hyökkäilevä käytös ei jäänyt tuohon, vaan se meni naruista huolimatta uudestaan samaisen flätin kimppuun ja vielä kolmannen kerran tollerin kimppuun :O Tolleri oli kait narttu, nuo flätit uroksia. Mutta hurjana se oli, eikä remmi sitä pidellyt, eikä ohjaaja tietenkään remmiä. Koira kun lähtee, niin sama, onko remmiä tai ei.

Mutta mutta. Jos minä olisin ollut kouluttaja, niin se olisi ollut ekasta kerrasta poikki sen koirakon harjoitukset ja se olisi saanut mennä kotiin harjoittelemaan, miten käyttäydytään. Siinä meni nimittäin monen, ehkä kaikkien, harkat vähän pieleen. Ja koirakon emännän olisi pitänyt olla hurjan paljon tiukempi koiransa kanssa, koiraa luultavasti rauhoitettiin nameilla :O :O Vaikea kuvitella, että koira käyttäytyi noin ihan ensimmäistä kertaa, vaikka onhan sekin mahdollista. Ehkä muut koirat provosoivat sitä. Mutta silti. Miten sen kanssa voi yleensä kulkea missään??? Kai sille mussutetaan namia suu täyteen...Arrrggghhhh!!

No, en tiedä, miten tuollaisissa tilanteissa kouluttajien pitäisi toimia, mutta itsellä olis kyllä tiukka linja ja nyt tuntui siltä, että nuo kouluttajat olivat ihan lepsuja asian suhteen. Jos kentällä on hyökkäilevä ja aggressiivinen koira, niin se ei todellakaan kuulu sinne kentälle. Niin, ja jos se koira olis mun koira, niin häipyisin vähin äänin takavasemmalle ja tulisin takaisin sitten, kun koira on kunnolla ja varmasti hanskassa. Tuo koirakko jäi sinne hengailemaan, mutta kolmannen hyökkäyksen jälkeen ne eivät enää menneet radalle. Pitää ottaa kolinapurkki varoiksi harkkoihin mukaan, Incan päälle nimittäin ei yhdelläkään koiralla ole asiaa, ei jos minä asiaan mitenkään voin vaikuttaa. Luotto siinä menee koiralta tykkänään ja sehän ei hevillä palaudu.

Juu, mutta kyllä kiukutti ja kiukuttaa pikkasen...on siinä harkoissa kiva olla. Tulipa paasattua, huoh.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti