Aamupäivällä hengailimme Kuralan Kylämäessä lehmien, lampaitten, kanojen, kukon ja korvapuustikaffen parissa. Tuli taas siedätettyä koiria maaseudun elukoihin ja samalla reissulla koirat saivat oppitunnin odottamisesta. Emäntä haki kaffeet ja ihanan tuoreen korvapuustin kahvilasta, istahti ulos mukavaan syysilmaan nautiskelemaan niitä ja koirat saivat odotella kiinni sidottuina sen aikaa. Lopuksi vielä kävin viemässä kupin sisälle, kehumassa korvapuustia ja kurkkasin puotiin, jossa on kaikkea jännää myytävänä. Ja koirat odottivat ulkona.
Iltapäivällä teimme pitkän metsälenkin edelleen tosi kivassa syysilmassa. Aurinko paistoi ja satoi vettäkin siinä paisteessa vähän, mutta tosi upea päivä oli. Sieniäkin löytyi taas iltapalan verran: kanttarelleja, tatteja, mustavahakkaita.
Nyt sitten rauhoitin meidän metsälenkkiä välillä niin, että Inca oli remmissä osan aikaa. Tulikin kerta laakista rauhallista. Liinu kulki vapaana koko ajan. En tarkalleen tiedä kumpi härnää kumpaa tai ehkä nuo härnäävät toisiaan vuorotellen, mutta se tietenkin loppui, kun siihen ei enää ollut mahdollisuutta. Mutta ei ollut yritystäkään kummankaan taholta. Sitten Inca kulkee niin hirvittävästi hajujen perässä, että sitä ei pitele mikään. Nytkin se meni metsää ristiin rastiin ja lopulta se oli jonkun sienestäjän luona. Kuului vaan, kun ihminen sanoi, että kukas se siihen tuli. No Inca tietenkin. Ilmeisesti se kulki tuon ihmisen hajun perässä ja lopulta haku onnistui! Ei vaan tarvis niin kauheesti hakea, vähempikin riittäisi etenkin, kun ei olla hakuhommissa.
Joka tapauksessa koirat on nyt väsytetty huomista Tampereen reissua silmällä pitäen. Edessä on paljon matkustamista ja vain vähän liikuntaa. Perillä toki on vaikka mitä jännää varsinkin Liinulle, ensikertalaiselle Tampereelle reissaajalle. Ni, koko reissu on Liinulle jännää ja vähän emännällekin, eka kertaa kahden koiran kanssa noin pitkällä reissulla.
Ja kohta emäntä lähtee saunomaan :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti