Menivät siten kuten arvelinkin :( Sellaista tylsää vuoron odottamista sekin on, vaikka menimme paikalle vasta silloin, kun meidän vuoromme aikataulun mukaan oli, mutta aikataulu oli myöhässä, kuinkas muuten.
Luoksepäästävyys on edelleen ok. Ja estehyppykin oli suht ok, mutta namejahan siinä apuna tarvitaan, kuten seuraamisessakin. Se meni siedettävästi, mutta liikkeestä seisomaan ja maahan Inca ei jäänyt vaan sipsutteli sievästi eteenpäin haistellen maton hajuja ikään kuin ei olisi ikinä kuullutkaan käskyä maahan tai seiso. Ohhohhoijaa!
Ja paikalla makuu! Kuka jaksaa olla edes minuutin maassa, ei ainakaan Inca. Siitäkin se lähti sipsuttelemaan emännän luo miettien varmaankin, että tulee ainakin jotain liikettä ja säpinää, kun on niin tylsää. Ja tulihan sitä liikettä, kun kävin laittamassa Incan takaisin paikalleen.
Entäs luoksetulo? Ensin Inca lähti siputtamaan perääni, eikä siis jäänyt istumaan. Aloitettiin homma alusta ja tokalla kertaa istuminen ja luoksetulo onnistui. Noita liikkeestä jääviä juttuja en halunnut yrittää toista kertaa, koska ne ovat niin epävarmoja vielä, että turha stressata niillä koiraa ja itseä.
Taisi mennä peräti huonommin meidän kisat kuin joulukuussa, jolloin emme olleet saaneet oppia vielä paljon mitään. Pitää huomenna tsekata, millaisia numeroita tuli silloin ja nyt. Namipussi tuli kuitenkin palkaksi, siis koiralle.
Mutta ota tuosta narttukoiran sielunelämästä selvää, tiedä mikä hormooni milloinkin jyllää. Ja nyt tuntuu jylläävän sellainen hormooni, että paikalla ei kiinnosta olla, kun ei kiinnostanut harkoissakaan eilen eikä sunnuntaina. Yleensä Inca on jo pysynyt hyvin paikallaan pitemmänkin aikaa, mutta kukas semmoista joka kerta jaksaa.
Että eipä tässä muuta kuin harjoittelemaan ahkerasti nyt, kun kesäkin on jo melkein ovella. Lohduttavaa oli se, että ei ne muutkaan koirat toimi kuin koneet, vaan yksikin avo-luokassa kisannut koira ei suostunut seuraamaan ja jotain muutakin häikkää sillä oli, kun sitä haukutti kovasti. Ja joku ei hypännyt esteen yli, vaan kiersi sen pariin kertaan ja vasta kolmannella kerralla hyppäsi ja se on sitten nolla. Semmoisia ne pikku mussukat ovat :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti