torstai 11. marraskuuta 2010

Ruoka- ja vaateostoksilla

Käväisimme Karvakorvissa ostamassa broilerin siipiä, jotain Murren Murkinan poromössöruokaa ja nameiksi Natural Menuta. Tuosta meidän marketista saa kyllä naudanluita ja muuta vastaavaa, mutta ei muun elukan lihaa (siis koirille tarkoitettua). Siksi ostin noita siipiä ja poroa, että tulee kokeiltua ja vaihtelua ruokavalioon.

Incahan tykkää luista ja jyystää niitä olkkarin lattialla. Nyt olen saanut luut pysymään yhden Incan makuualustan päällä, joten matto säästyy veritahroilta. En ymmärrä, miksi luut pitää kantaa olkkariin ja syödä siellä. Ehkä luu on "saalis", joka mennään syömään rauhaisaan paikkaan (niin kuin täällä olisi jossain rauhatonta!).

Nappulat ovat nykyisin nameina koulutuksissa ja ulkona, mutta harvemmin ruokakupilla ruokana. Liha-kasvismössöä olen laittanut viimeaikoina aika paljon eli jauhelihaa ja sitten tehosekoittemilla erilaisia raakoja kasviksia ja jotain hedelmiä mössöksi, piimää, öljyä, välillä keltuaista, ja avot, kyllä maistuu. Toisaalta Inca ei syö liikaa eli se jättää mitä tahansa ruokaa, jos sille ei enää maistu. Siinä mielessä helppoa, että en mitenkään laske ja punnitse sen ruoka-annoksia, kun se tuntuu itse tietävän oman ravinnontarpeensa. Se ei ole ahne.

Ruoka-ajatkin meillä ovat niin ja näin, ei mitään tarkkaa aikataulua milloin syödään. Mutta aamuisin Inca ei syö mitään. Vasta aamupäivälenkin jälkeen se syö, jos on syödäkseen ja sitten illalla johonkin aikaan.

En nyt vielä ole vannoutunut barffaaja (ja tuskin minusta sellaista tuleekaan), mutta jotenkin tuntuu luonnollisemmalta, että koira saa nyt ainakin vähintään erilaisia raakaluita pureskeltavakseen. Enhän itsekään syö päivästä toiseen aina samaa teollisesti valmistettua ruokaa, tylsäähän se olisi, vaikka miten tasapainoista ruokaa olisikin. No koira ei ole ihminen, että hyvinkin se tyytyy siihen, mitä emäntä antaa, jos meinaa hengissä pysyä. Ja nappulat ovat käteviä, kun ollaan jossain reissussa, joten sen vuoksi ne pysyvät kuvioissa mukana.

Katselin Karvakorvien takkimallistoa, joka on Kaarinan eläinpukimon tuotantoa. Minun ei pitänyt vielä ostaa mitään talven varalle, mutta kun siinä kokeilimme talvihaalareita, niin sittenpä tuli tehtyä tilauskin saman tien. Vaatehan on siinä mielessä yksilöllinen, että se tehdään koiran mittojen mukaan (jos sopivaa ei löydy) ja asiakkaan valitsemista kankaista. Toimitusaika on kaksi viikkoa.

Haalarissa on lahkeet ja siihen tulee fleesvuori ja heijastinnauhaa sinne tänne. Pääliskangas on jotain vettä hylkivää ja tuulta pitävää kangasta. Incahan ei tietenkään tykkää moisesta kapistuksesta. Kyllä se haalarin antoi laittaa päälle, mutta voi sitä "kävelyä" haalari päällä :D :D Eihän Inca tykkää edes heijastinliivistä tai sadeviitasta, joten lahkeelliset haalarit nyt ovat vihoviimeinen kapistus! Minä siis odotan kunnon talvea ja Inca todennäköisesti haluaa, että me muutamme talveksi Espanjaan :D

Tuo Karvakorvat on tosi kiva puoti ja siellä saa ihan oikeasti hyvää palvelua, vaikka ei nyt ostaisi haalariakaan. Ja pitäähän sitä tukea paikallista yrittäjää ja siksi ostin tuon talvihaalarin sieltä. Hurttia nyt on joka koiralla, harvemmalla "yksilöllinen" haalari.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti