Fiina-neiti kävi leikkimässä Incan kanssa, tosin se oli aluksi vähän ihmeissään, että minnes tultiin, ja Incan raakaluun jämät (nami nami) olivatkin paljon kiinnostavampia kuin ympärillä tohottava Inca. Se taas oli ihmeissään, kun kiva koirakaveri ei innostu leikkimään, vaikka se kuinka yritti.
Fiina tosiaan ihastui Incan luukasaan ja kuskasi luita yksi kerrallaan keittiön ruokakupista olkkariin, tosin isoimmat luut jäivät kuppiin, olivat liian painavia pienelle pennulle ja sen hampaille. Fiina on puoli vuotta Incaa nuorempi eli se on nyt nelikuinen.
Mutta kyllä leikitkin sitten alkoivat ja hyvin koirat taas viihtyivät keskenään, kun vauhtiin pääsivät. Siitä on kuukauden verran, kun ne viimeksi näkivät toisensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti