sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Yöunilla

Ekaksi Liinun paino, joka tänään oli 12,4 ja 12,6 kg eli kai se sitten painaa 12,5 kg. Paino ei näköjään ole muuttunut parissa kuukaudessa mihinkään suuntaan. Kroppa on vielä aika pentumainen verrattuna Incan kroppaan, joka on tietenkin täysikasvuisen koiran kroppa.

Viime yönä tapahtui sellainen ihme, että Inca nukkui koko yön sängyssä, mitä se ei ole tehnyt aikoihin. Siihen asti, että se lopetti hyppäämisen, se nukkui osan aikaa yöstä sängyssäkin. Sen jälkeen se ei ole öisin sängyssä käynyt kääntämässäkään. Illalla se asettui sänkyyn ja siinä se oli aamuun asti. Paikkaa se vaihteli, mutta kertaakaan se ei mennyt lattialle nukkumaan. Olipa kivaa, kun oli koira viekkosessa! :-D (Juu täähän on kaamea rikos, että koira nukkuu ihmisen kanssa sängyssä, apua!!!, jotain rajaa pitäis olla, mutta ei meillä vaan ole! Kyllä Inca tarpeeksi kuuliainen on mulle, että sen puoleen voi olla sängyssäkin.)

Liinu nukkuu edelleen omassa kolossaan eli se ei öisin vieläkään pääse muualle nukkumaan. Tuosta sen omasta nukkumapaikasta lattialla sängyn vieressä on tullut sille niin sen oma paikka, että usein iltaisin, kun nukkumaanmeno lähestyy, se menee sinne omia aikojaan ja käpertyy fleespeittojen päälle. Sitten laitan vaan häkin paikalleen, ettei se pääse öisin vaeltamaan ja herättelemään Incaa.

Aamulla Liinu usein tunkee sänkyyn, minkä yleensä estän. Tänä aamuna se tuli myös sänkyyn, mutta en reagoinut siihen mitenkään, vaan annoin sen olla. Aikansa se oli selkäni takana ja sitten se meni takaisin lattialle odottamaan ylösnousemusta.

Pitää vielä mainita, että Inca pakittaa jo aika vauhdikkaasti verrattuna ensimmäisiin pakitusharjoituksiin. Nyt me tehdäänkin vallan ylämäkipakituksia, niin on tehokkaampaa jumppaa. Ja Liinu osaa odottaa hyvin vuoroaan. Se tietää, että ekaksi teen temppuja Incan kanssa ja sitten on sen vuoro. Samoiten portaita Inca nousee nykysin paljon ketterämmin, kun aluksi, joten kaipa kaikki kuntoutukset ovat auttaneet.

Niin ja tänään käveltiin yhden talon ohi, jonka aidatulla pihalla riehui sakemanni ja olisi hyvin päässyt aidan yli meidän kimppuun, jos olisi halunnut. Itsekin säikähdin, kun en tiennyt, että sen aidan takana on räyhäävä sakemanni. Aika hurjan oloinen se oli ja mietin kyllä kovasti, mitä sitten, jos se sieltä päättää tulla yli (olisin varmaan nostanut aikamoiset perkeleet ilmaan, nyt ei ollut purkkiakaan mukana.) Koiratkin tietty pelästyivät, mutta sanoin niille, että mennään ja me käveltiin reippaasti ohi ja koira pysyi aidan paremmalla puolella. Eräs pikkukoiraa ulkoiluttava nainen siinä sanoi, että tuo sakemanni on kyllä tullut aidan ylikin koiran kimppuun ja että hän ei kulje siitä koskaan ohi, koska koira on usein pihalla ja käyttäytyy aina samoin. Ihme, että omistaja antaa sen siellä riehua vapaana. Vaan ehkä se on kiva pikku sesse...joka vaan vartioi reviiriään aggressiivisen oloisesti...

Ja tässä toinen mun sesseistä eli Liinu :) Tuli Liinunkin silmät esiin taas!


lauantai 25. helmikuuta 2012

Liinun kauneusleikkaus :D

Olisi eilen pitänyt aloittaa Liinusta trimmaaminen, kun se sujui kuin vettä vaan! Incan turkin kanssa meinasi mennä usko itseen, mutta Liinun turkki palautti uskon! Liinulla on päälaella pläntti, joka on aivan huopaantunut. Ihme paikka, kun yleensä jossain kainaloissa ja korvientaustoissa on tuollaista huopaantumista, kuten Liinullakin oli. Tuo päälaen pläntti pitää jotenkin selvitellä, se on nimittäin aikamoinen tukko. Mutta muutoin turkkia oli helppo ajalla, suurempia sotkuja ei ollut. Niin on näillä puolisiskoilla erilaiset karvapeitteet, että ei sukulaisiksi tunnistaisi. Mutta niinhän nämä ovat luonteeltaakin aivan eri puusta veistettyjä. Jännä juttu.

Kovin lyhyeksi Liinun turkkia en leikannut (olisin Incan turkinkin jättänyt pitemmäksi, jos se olisi ollut mahdollista), mutta tarhapöllömäisyys katosi ja koiramaisuus tuli esiin. Ovat nyt enemmän samaa paria ja rotua. Alla pari kuvaa, joissa Liinu on vielä pöllönä. Uusia kuvia sitten kun emäntä saa toimeksi. Niin, tuo koirien välinen ero tulee siinäkin esiin, että Liinu on aina valmiina kuvaussessioon, Incaa ei voisi vähemmän kiinnostaa :D

Inca trimmattu, Liinu tarhapöllöluukissa.


Liinu tarhapöllönä!

Trimmailua

Inca on päässyt revohkastaan eroon, Liinu on vielä varsinainen tarhapöllö :D Pitää kerätä voimia Liinun käsittelyyn. Otti nimittäin voimille Incan turkin paakut ja pehkut ja laatat ja sen näköinen on lopputuloskin. Koneella siitä taaskaan tullut mitään, saksihommia tein paljon, jotta sain turkin edes joten kuten ajettua alas. Viime keväänä oli sama homma, ehkä nyt jo opin, että Incan turkkia pitää leikata useasti, silloin se sujuu hyvin. Niin, taitava ja osaava trimmaaja tietty suoriutuu mistä vaan, mutta kun kumpaakaan ominaisuutta ei ole, niin asia onkin vallan toinen. Ja kun en halunnut Incasta espanjankarvatontakoiraa, mikä varmaan olis sujunut multakin, niin töitähän siinä sai tehdä.

Incalle kymppi plussa ja paljon papukaijamerkkejä, sillä niin hienosti se oli ja kärsivällinen, vaikka aikaa meillä meni eilen tovi jos toinenkin, tänään päivänvalossa vielä jatkettiin. Kyllä Inca on ihana mussukka! Nyt turkki saa kasvaa muutaman viikon ja sitten vetelen sen uudestaan alas. Mutta jälleen kerran työ palkitsi tekijänsä :) On AINA niin KIVA, kun koira tulee esiin karvakasan alta! Etenkin, kun silmät näkyvät kunnolla. Incalla on niin paljonpuhuva katse, että sen esiin saaminen oli kaiken vaivan väärtti. Jos koiralla voi olla sielukkaat silmät, niin Incalla on. Se kommunkoi katseella, jos kuka.

Ai niin, Liinukin täyttää tänään 9 kuukautta! Pitääpä pistää koira puntarille ja katsoa, mitä se näyttää. Ja jos oikein viitseliäs olen, niin ehkä Liinu pääsee turkistakin eroon. Sen turkki taitaa olla helpompi leikata, vaikka sillä pituutta onkin. Ei ole kovin paljon paakkuuntunut. Liinu kuitenkin piehtaroi noilla karheilla hangilla niin paljon, ettei meidän lenkkeilystä tahdo tulla mitään, kun koko ajan Liinu jumittaa selällään hangessa. Turkin ajeleminen ehkä helpottaa Liinunkin oloa.

Lenkkeilyt ovat edelleen Incan kanssa pääsääntöisesti remmilenkkejä, välillä käydään juoksemassa. Remmilenkit ovat kontrolloidumpia kuin metsälenkit, joten siksi niitä olen harrastanut. Incan tulee kunnolla ravattua ja se tässä nyt on tärkeintä, että se käyttää kroppaansa oikein ja tasapuolisesti. Jumppailut jatkuvat ja loimihoitoa on nyt öisin. Ajattelin viedä Incan hierojalle jonkin ajan kuluttua ja varmaan jatkossa on syytä käydä säännöllisesti hierotuttamassa Inca kunnolla. Niin, kävipä mielessä, että mitähän takajalan tassuhaavan osuus on tässä jumi/lukkojutussa. Voihan olla, että se on silloin alkanut käyttää kroppaansa toispuoleisesti, mistä sitten on seurannut jumia ja edelleen lukko, eikä tilanetta ole yhtään auttanut noitten kahden pyöritykset. Eikä se agiliti maksirimoilla ole yhtään sen tervehdyttävämpää. En huomannut Piiralle tassuhaavasta mainita, mutta jokin syy-yhteys siitä voi löytyä. Joo, saapi nähdä, jatkammeko agilitia ja missä ja miten. Maksirimat ei nyt oikein houkuta, eikä vähään aikaan mutkaputket ja kepitkään kyllä ole hyväksi Incalle.

torstai 23. helmikuuta 2012

Incan aamu


Sängyssä siis :)

maanantai 20. helmikuuta 2012

Hyppyjä...

...sängylle ja sohvalle on alkanut olla melkein kuin vanhaan hyvään aikaan! Sano kuka mitä tahansa meitin huonoista tavoista, niin on se vaan loistavan hieno juttu, kun koira hyppää taas sängylle ja sohvalle. Muuten edes tietäisi, onko Inca paremmassa kunnossa vai ei, jos se ei täällä sisällä hyppäisi tai siis saisi hypätä.

Illalla katselin telkkua, Inca hyppäsi toiselle sohvalle, käpertyi sohvannurkkaan pää käsinojalla nukkumaan ja siinä se nukkui pitkän aikaa. Oikein silmäsi lepäsi, kun Inca nukkui omassa Incamaisessa asennossaan pitkästä pitkästä aikaa.

Vähän olen jo vienyt Incaa metsälenkillekin, mutta sellaisille helpoille reiteille, missä ei ole jyrkkiä nousuja ja laskuja ja muita vaikeita paikkoja. Liinu on sillä aikaa kotona, että sujuu lenkit rauhallisemmin. Toki Inca jonkin verran juoksee, mutta sen se tekee sitten omasta halustaan, ei Liinun houkuttamana tai provosoimana. Mutta vähänhän Inca juoksee, hyvin rauhallista ja mietteliästä sen meno enimmäkseen on. Saa metsässä kumminkin kroppa erilaista liikuntaa kun remmilenkeillä.

Loimi on päällä varmaan 6-8 tuntia päivässä ja hyvin Inca siinä viihtyy. Taidan siirtyä pitämään sitä öisin nyt, kun se on jo siihen tottunut. Tiedä sitten, onko siitä apua ollut, mutta ei siitä haittaakaan ole. Eikä rahoille muuten saa vastinetta kuin pitämällä loimea. Itsellekään mitään noin kallista tule hankittua, mutta kyllä koirille :D

Pakkiharjoituksia teemme edelleen ja käymme juoksulenkillä, jos kelit sallivat ja emännän voimat riittävät. Tässä onkin enemmän rämmitty lumessa kuin juostu, mutta olettaisin lumikävelyn olevan aika tehokasta koirallekin. Lunta tuli eilen sen verran, että riitää lopputalveksi. Mutta tänään onkin sitten mitä hienoin kevät- ja juoksupäivä!

Liinun kanssa olen käynyt metsälenkeillä päivittäin, että se on päässyt revittelemään oikein kunnolla. Ja kyllä se sitä on välillä tehnytkin. Pieni piiperöinen hyppii ja juoksee hangessa, jonne se uppoaa melkein kokonaan, mutta eipä se menoa näy haittaavan. Ylämäkeenkin se loikkii kuin tyhjää vaan! Ja sitten se on ihan mahdoton piehtaroija. Etenkin auratuilla teillä se piehtaroi oikein sydämensä kyllyydestä. Kai se tuntuu kivalta ja turkki puhdistuu :) Ja lumipalloja huuhdellaan turkista lämpimällä vedellä lenkkien jälkeen, niitä on riittänyt.

tiistai 14. helmikuuta 2012

Kolmas, neljäs ja viides hyppy! :)

Näin sitä lasketaan koiran hyppäämisiä kuin lapsen ensiaskeleita :D Pitää tänne kirjata, niin täältä sitten löytyy nämä tärkeät tiedot, jos niitä joskus tarvitsee. Tänään tosiaan Inca hyppäsi pari kertaa sängylle ja kerran sohvalle, mikä on jo aivan tavaton määrä! Kun nyt ei vaan ala revitellä liikoja äkkiseltään. Inca myös venyttelee taas kunnolla etu- ja takapäätään, mikä on tosi hyvä. Kertoo, että kroppa alkaa olemaan paremmassa kunnossa.

Entisten jumppien lisäksi mukaan on nyt tullut juoksuharjoitukset eli olen käynyt Incan kanssa juoksemassa eilen ja tänään semmoiset 20-25 minsaa. Piira sanoi, että puoli tuntia juoksua on ihan sopiva aika. No, minun juoksuni on semmoista hölkyttelyä, että tokkopa sitä voi juoksuksi sanoa, mutta Inca kyllä ravaa kivasti ja sehän on hyvä sen kropalle. Juoksuharjoitukset jatkuvat ja sääkin meitä suosii, kun lämpötila on alkanut kieppua nollan tuntumassa, kovilla pakkasilla sitä ei voi tehdä.

Loimihoitoa on ollut kolme neljä tuntia per päivä. Pidän loimea ulkoilujen jälkeen päivällä ja illemmalla, huomenna kai jo voidaan pidentää aikaa. Hyvin Inca loimensa alla viihtyy ja tuntuu nukkuvan sen kanssa tyytyväistä unta. Kaipa siinä jotain taikaa on :)

Liinu on päässyt päivittäin metsälenkeille ja tänään se olikin sitten lumipaakkuja täynnä oikein kunnolla, tämä nollakeli!

maanantai 13. helmikuuta 2012

Back on Track -ostoksilla

Nyt alkoi Incalla bottiloimeen tutustuminen, käytiin nimittäin ostoksilla ja katellaan, josko loimi on maineensa ja hintansa väärtti. Inca ei mitenkään erityisen ihastuksissaan uudesta vaatekappaleesta ollut, mutta pitäähän se sitä toki, kun ei poiskaan saa. Tänään pidetään vaan lyhyt aika, tunti tai pari ja sitten pidennetään aikaa, kun koira tottuu siihen. Tämä on siis verkkoloimi.

Kovin vaisusti Inca on edelleen hypellyt, sillä vasta tänään se hyppäsi tokan kerran sänkyyn piehtaroimaan, edellinnen kertahan oli keskiviikkona. Ainakaan minun nähden se ei ole tässä välillä hypännyt. Voi olla, että sillä on jonkinlaista arkuutta hyppäämisen suhteen, jos se on tuntunut pahalta pitkän aikaa. Kaipa sen luottamus tuosta vahvistuu, kun kunto kohenee. Remmilenkkejä mennään vieläkin, jospa tällä viikolla uskaltautuisin sen kanssa kahdestaan metsäänkin jo tekemään pienen lenkin vapaana. Kun Liinu on kotona, ei Inca yksinään ala siellä riehua. Mutta metsä saa odottaa vielä muutaman päivän ja jatketaan lihasten vahvistamista maltillisesti ja huolellisesti, ettei tule takapakkeja. Pakkeja kyllä tulee tämän tästä, kun me harjoitellaan pakitusta, mutta se on eri asia :D Ja Liinu alkaa olla aika taitava kasintekijä, kun se saa harjoitusta yhtä usein kuin Inca pakituksia!


"Näin Back on Track toimii

Kaikki Back on Trackin lihas-ja nivelsuojat on valmistettu funktionaalisesta kankaasta, jolla on lämpöä heijastava ominaisuus. Tämä funktionaalinen tekstiili on vanhan kiinalaisen perinteen ja modernin tieteellisen tekstiiliteknologian yhteistyön tulos. Toiminnalliset ominaisuudet on tuotu tekstiiliin liittämällä polyesteri- tai polypropyleenikuituihin funktionaalisia ominaisuuksia sisältäviä keraamisia partikkeleita. Kangas on toiminnallinen tuote, joka hyödyntää kankaassa olevien keraamisten partikkeleiden avulla osan kehon luovuttamasta lämmöstä. Tämä funktionaalisen kankaan takaisin kehoon heijastama energia on pitkäaaltoista infrapunasäteilyä.
 Pitkäaaltoisen infrapunasäteilyn vaikutus
Tutkimuksissa on todettu pitkäaaltoisen lämpösäteilyn kiihdyttävän verenkiertoa. Verenkierron tason nousu puolestaan laukaisee jännittyneitä lihaksia ja auttaa parantamaan suorituskykyä. Pitkäaaltoista lämpösäteilyä hyödynnetäänkin erityisesti vammojen ennaltaehkäisyssä. Back on Track -suojia tulisi käyttää ennen treenausta tai kilpailua."
Täältä voi lukea lisää. Ruotsissa on kuulemma tehty laaja tutkimus, mutta näistä tuotteista ei löytynyt mitään taikaa. Silti ainakin jotkut koiraihmiset sanovat näistä olleen apua koirille. Me nyt kumminkin uskotaan lujasti, että loimessa on taikaa ja Incalle tulee sen avulla mukavampi ja vetreämpi olo.