lauantai 25. helmikuuta 2012

Trimmailua

Inca on päässyt revohkastaan eroon, Liinu on vielä varsinainen tarhapöllö :D Pitää kerätä voimia Liinun käsittelyyn. Otti nimittäin voimille Incan turkin paakut ja pehkut ja laatat ja sen näköinen on lopputuloskin. Koneella siitä taaskaan tullut mitään, saksihommia tein paljon, jotta sain turkin edes joten kuten ajettua alas. Viime keväänä oli sama homma, ehkä nyt jo opin, että Incan turkkia pitää leikata useasti, silloin se sujuu hyvin. Niin, taitava ja osaava trimmaaja tietty suoriutuu mistä vaan, mutta kun kumpaakaan ominaisuutta ei ole, niin asia onkin vallan toinen. Ja kun en halunnut Incasta espanjankarvatontakoiraa, mikä varmaan olis sujunut multakin, niin töitähän siinä sai tehdä.

Incalle kymppi plussa ja paljon papukaijamerkkejä, sillä niin hienosti se oli ja kärsivällinen, vaikka aikaa meillä meni eilen tovi jos toinenkin, tänään päivänvalossa vielä jatkettiin. Kyllä Inca on ihana mussukka! Nyt turkki saa kasvaa muutaman viikon ja sitten vetelen sen uudestaan alas. Mutta jälleen kerran työ palkitsi tekijänsä :) On AINA niin KIVA, kun koira tulee esiin karvakasan alta! Etenkin, kun silmät näkyvät kunnolla. Incalla on niin paljonpuhuva katse, että sen esiin saaminen oli kaiken vaivan väärtti. Jos koiralla voi olla sielukkaat silmät, niin Incalla on. Se kommunkoi katseella, jos kuka.

Ai niin, Liinukin täyttää tänään 9 kuukautta! Pitääpä pistää koira puntarille ja katsoa, mitä se näyttää. Ja jos oikein viitseliäs olen, niin ehkä Liinu pääsee turkistakin eroon. Sen turkki taitaa olla helpompi leikata, vaikka sillä pituutta onkin. Ei ole kovin paljon paakkuuntunut. Liinu kuitenkin piehtaroi noilla karheilla hangilla niin paljon, ettei meidän lenkkeilystä tahdo tulla mitään, kun koko ajan Liinu jumittaa selällään hangessa. Turkin ajeleminen ehkä helpottaa Liinunkin oloa.

Lenkkeilyt ovat edelleen Incan kanssa pääsääntöisesti remmilenkkejä, välillä käydään juoksemassa. Remmilenkit ovat kontrolloidumpia kuin metsälenkit, joten siksi niitä olen harrastanut. Incan tulee kunnolla ravattua ja se tässä nyt on tärkeintä, että se käyttää kroppaansa oikein ja tasapuolisesti. Jumppailut jatkuvat ja loimihoitoa on nyt öisin. Ajattelin viedä Incan hierojalle jonkin ajan kuluttua ja varmaan jatkossa on syytä käydä säännöllisesti hierotuttamassa Inca kunnolla. Niin, kävipä mielessä, että mitähän takajalan tassuhaavan osuus on tässä jumi/lukkojutussa. Voihan olla, että se on silloin alkanut käyttää kroppaansa toispuoleisesti, mistä sitten on seurannut jumia ja edelleen lukko, eikä tilanetta ole yhtään auttanut noitten kahden pyöritykset. Eikä se agiliti maksirimoilla ole yhtään sen tervehdyttävämpää. En huomannut Piiralle tassuhaavasta mainita, mutta jokin syy-yhteys siitä voi löytyä. Joo, saapi nähdä, jatkammeko agilitia ja missä ja miten. Maksirimat ei nyt oikein houkuta, eikä vähään aikaan mutkaputket ja kepitkään kyllä ole hyväksi Incalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti