Hissitarina jatkuu....
Lähdettiin viiden jälkeen ulos ja jäätiin hissiin jumiin. Hissi meni alakertaan, mutta liian alas, eikä päästy pois. Ei muuta kun puhelin esiin ja soittamaan taas hissihuoltoon. Sieltä sain ohjeita, kysyttiin mm. loukkaannuimmeko (!) ja kerrottiin, että happi ei lopu, koska hissi ei ole ilmatiivis. Hissityttö soitti päivystäjälle ja sitten minulle ja kertoi, milloin pääsemme pinteestä.
Inca ynisee ja vikisee ja vinkuu minkä ehtii ja Liinu haukkuu rappukäytävän äänille ja minä kommunikoin oven toisella puolella olijoille, että hissi on jumissa. Onneksi meidän huoltomies Seppo sattui olemaan lähettyvillä ja päästi meidät pois "hissiavaimella" ennen kuin hissipäivystäjä ehti paikalle.
No, me lähdettiin pienelle lenkille, tultiin takasin ja hissi on pimeenä. Soitan taas hissitytölle ja kysyn, mikä tilanne on. Selvittelyjen ja maanittelujen jälkeen sain erikoiskyydin alakerrasta yläkertaan, koska hissimies oli vielä konehuoneessa. Onneksi. En olisi nimittäin lähtenyt kävelemään koirien kanssa ylös.
Nyt ollaan sitten aamuun asti jumissa. Vikaa ei ole paikallistettu ja hissi streikkaa milloin sitä huvittaa. Sitä ei voi jättää päälle, koska ihmiset jäävät sinne jumiin. Aamulla seiskalta aloittavat hommat ja tulevat sitten korjaamaan hissiä. Näin kertoi hissimies.
Koirat ei saa ruokaa eivätkä pääse iltapissalle. Pissatkoot fleespeiton päälle, jos eivät muuta keksi. Liian rankkaa kävellä edes takaisin ainakin Liinulle, eikä näkynyt olevan Incallekaan herkkua.
Toinen vaihtoehto on mennä alas ja häipyä vaikka hotelliin nukkumaan, elämään ja olemaan :O Tästä lähin pitää ottaa retkieväät, täyteen ladattu puhelin, puhelimen latauslaite, luottokortti, autonavaimet ynnä muuta mukaan, kun lähdetään hissimatkalle. Ihan vaan varmuuden vuoksi.
Paaaaljooon kirouksia......
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti