Hyvin ja omaehtoisesti Inca kiipesi kivelle ja tuli sieltä alas, vetreässä kunnossa se on!
Ja Liinu on myös vetreässä kunnossa, riistavietti on hyvissä voimissa :D Tänään tiellemme osui joku pupua suurempi otus, ei sentään karhu, mutta mikä lienee ollut metsäkauris tai vastaava. Sieltä se pusikosta lähti livohkaan, kun me lähestyimme. Liinu olisi niin ikään lähtenyt livohkaan, jos sillä olisi ollut mahdollisuus. Inca sen sijaan ei lähtenyt livohkaan, vaikka oli vapaana.
Hetkeä aiemmin pupu istua jökötti meidän edessä ja sen jälkeenhän Liinu mennä touhusti nenä maassa pitkät tovit pupunhajujen perässä. Kun siitä vähän selvittiin, niin sitten alkoi uusi jäljestys tuon jonkun metsäotuksen innoittamana.
Välillä sitten kurotetaan pitkin puunrunkoja, ne oravat ja niitten hajut ! Joku metsästäjä saisi Liinusta hyvän metsästysapulaisen, huoh. Jahka nämä juoksut nyt saadaan juostua, pitää oikeen paneutua tuohon riistaviettiin ja saada koira kuuntelemaan emäntäänsä tässäkin kohtaa. Kysymys on kuitenkin siitä, mitä on lupa tehdä ja mitä ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti