...onneksi ei käärmettä! Vaikka toki niitä jossain lymysi, mutta eipä tällä kertaa osunut meidän reitille Ruissalossa. Kaiken muun voin vielä sietää, mutta en kyykäärmeitä. Tai kyitä vastaan minulla ei ole mitään, mutta koirien vuoksi soisin niiden häviävän maapallolta tai ainakin sieltä, missä me liikumme.
Inca haisteli rannan ruohotuppoa siihen malliin, että menin katsomaan, mitä herkkua se nyt on löytänyt. Herkku osoittautui käärmeennahaksi, jota Inca haisteli. Ilmeisesti siinä oli outo ja epäilyttävä haju, Inca vaikutti jotenkin varovaiselta tai epäluuloiselta ja tuli pois, kun käskin. Enhän tiennyt, onko siellä käärmekin jossain kolossa ja seassa. Liinukin oli innokas haistelija, mutta sekin tuli pois ihan kiltisti. Koirat odottivat vähän matkan päässä, kun tsekkasin tilanteen ja totesin, että ei siellä mitään vaaraa ole. Pitihän se nahka kuvatakin :D
 |
| Liinu |
 |
| Liinu |
 |
| Liinu |
 |
| Inca |
 |
| Inca takana, Liinu edessä. Lintujen jätökset maistuvat :D |
 |
| Liinu ja Inca, namskis! |
 |
| Tuulahdus menneestä maailmasta, Villa Saaro. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti