Olemme kotiutuneet hoitorumbasta ja ilmeisesti hoito oli koirillekin melkoisen rankkaa, koska nyt ne ovat ihan naatteja :O Nukkuvat ja lepäävät univelkaansa pois sillä sitä väistämättä on kertynyt sievoinen määrä. Yöt toki olivat rauhallisia, mutta päivällä meno on ollut sen verran vilkasta ja ressaavaa, että eipä siinä juurikaan ole voinut koisia, ei ainakaan pitempiä aikoja. Ja normaalistihan nuo torkkuvat sisällä kaikessa rauhassa suuren osan päivää.
Mutta hyvää se teki niille taas. Nimittäin se, että koira on vaan koira, eikä mikään maailmankaikkeuden keskispiste. Kihahtaa niin helposti päähän niille se, jos niitä vähänkin liikaa paapoo. Hoitokeikalla saivat ruuan ja jonkunmoiset lenkitykset, muuten joutuivat olemaan lähes oman onnensa nojassa. No, saivat ne sentään maissutella taas kissanruokaa, kun nuolivat annospusseja puhtaaksi. Kattien ruuat, ne vaan on jotain taivaallista noitten mielestä. Ja muutama roskaruoka-ateriakin (nappulat) tipahti kuin manulle illallinen, joten senkin puolesta koirilla oli lähes kissanpäivät :D
Varasin kyllä raakasapuskat mukaan ja luut nyt vielä on helppoja, niissä mitään hankaluutta ole, mutta kyllä mössöjen sekottaminen oli jo lähes ylivoimaista siinä kaikessa hötäkässä, että lopulta sitten vaan annoin periksi ja menin siitä, mistä aita on matalin. Joo, ymmärrän hyvin nappuloitten suosion, en minä ainakaan jaksaisi vääntää enää koirien ruokia, jos väännettävänä olisi myös lasten ja siis perheen ruokamäärät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti