sunnuntai 12. joulukuuta 2010

Me osaavat

Tokoilimme eilen toista kertaa osaavien joukoissa ja hyvin meni. Paljon parempi meille tämä ryhmä, on selvästi enemmän meidän "tasoa". Koiria oli nyt kuusi eli ryhmäkoko oli taas oikein passeli. Joulunalusaika arvatenkin karsii osanottajia.

Monenlaisia harjoituksia teimme, mutta haastavinta oli, kun koirat jätettiin makaamaan riviin (sopivien välimatkojen päähän toisistaan) ja omistajat menivät jonkin matkan päähän seisomaan ja kouluttajan luvalla jokainen vuorollaan kutsui koiransa luo. Kyllähän se meni, mutta ekaksi Inca lähti viereisen koiran luo, että josko me nyt leikittäisiin!! Ollaanhan me kotona tätä harjoiteltu, mutta silloin ei ole muita koiria tietenkään. Tämä olikin ensimmäinen kerta tätä lajia, joten pitäähän koiran ekaksi hiffata, mistä nyt on kyse.

Toinen haastava juttu on liikkeestä seisomaan jääminen. Meillä oli "idioottirinki" :D Inca jää hyvin liikkeestä istumaan, toki sille pitää rauhassa sanoa, että odota, kun itse jatkan matkaa, ja se istuu koko kierroksen aja paikallaan. Maahankin se menee namilla ja odottaa paikallaan, mutta seisomaan jääminen tuottaa hankaluuksia ja siinä kohtaa meninkin vain pienen kierroksen niin, että Inca seisoi eikä ehtinyt lähteä liikkeelle. Tätä seisomista kovasti harjoitellaankin kotona ja ulkona.

Hyppy menee hyvin paitsi, että siinäkin pitää jäädä seisomaan ja se "vähän" vaatii viilaamista. Mutta kaikkinensa Inca kyllä oppii uudet jutut nopeasti ja se on aina koulutuskentillä kovasti mukana ja innoissaan, että mitäs nyt tehdään ja mitä seuraavaksi tehdään.

Sitten vimpaksi oli vielä kalikkatesti tai miksi sitä sanoisi. Saimme tunnin aluksi puukalikan, jota hypistelimme, että siihen tarttui oma haju ja kalikka oli taskussa tunnin ajan. Lopuksi oma kalikka ja pari muuta kalikkaa laitettiin lattialle ja koiran piti löytää se oikea kalikka eli se, jossa oli minun hajuni. Tätä ollaan harjoiteltu kävyillä metsässä ja kyllä Inca noista kalikoistakin sen oikean tunnisti, mutta ehkä se ei oikein tajunnut, mitä siltä odotetaan. Metsässä sanon etsi käpy, mutta kalikat eivät ole käpyjä. Onko tokossa tämmöinen kalikkajuttu, sitä en tiedä.

Tänään yritämme pakkasesta huolimatta mennä agilitiin, alkaahan näihin keleihin jo tottua meikäläinenkin :)

Illalla lenkkeilimme naapurin koirien kanssa, se oli hyvää remmilenkkeilyharjoitusta Incalle. Elli ja Inez olivat uudessa luukissa, turkki lyhyenä. Inca näytti oikein pullealta pörrökasalta niiden rinnalla. Tosi paljon vaikuttaa tuo turkkin pituus koiran olemukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti