Kaikki Inca huomaakin kuten tänään kuusenkantajan, joka tietysti oli sen verran outo näky, että sitä piti jo kaukaa kommentoida sanomalla wuh ja katsomalla kauan, hartaasti ja pitkään. No onhan se tietenkin tavallisuudesta poikkeavaa, joten tarkkaavainen koira toki ilmoittaa moisesta ja ihmettelee kuunsenkantamisen tarkoitusta.
Eilen emme olleet tokoilemassa, kun meillä oli muuta puuhaa, emmekä tänään agilitissä, kun oli kylmää. Ensi vuonna sitten jatkamme molempia toivoen hieman lauhempia kelejä ainakin agilitipäiviksi. Ja ehkä käymme kerran tai pari näyttelyharkoissakin ennen tamminäyttelyä.
Löysin netistä (mistäs muualta) sivuston, jossa on selostettu tokon alo-luokan liikkeet sanoin ja kuvin. Alla suora laina:
"Voit rohkeasti osallistua ensimmäiseen TOKO-kisaan silloin, kun koirasi hallitsee "suurin piirtein" tekstissä esiin tulleet suoritukset. Usein aloittelija vaati itseltään täydellistä onnistumista ja siksi ensimmäiseen kokeeseen ilmoittautuminen jää ja jää. Älä siis vaadi itseltäsi tai koiraltasi täydellisyyttä, vaan lähde mukaan kokeilemaan. Muistathan, että jokainen, mestarikin, on kerran ollut aloittelija." Kopsattu täältä.
Olen ajatellut osallistua Incan kanssa vuoden viimeisellä viikolla möllitokoon ihan vaan harjoitusmielessä tietenkin ja tuo lainaus ainakin vahvistaa sitä, että kannattaa mennä, vaikka me ollaan hirvittävän kaukana täydellisestä suorituksesta. Tuleepa kuitenkin kokemusta meille molemmille :) Ja nyt kun on joulutaukoa harkoista, niin on hyvä käydä harjoittelemassa vähän toisenlaisissa ympyröissä.
Ja vimpalla viikolla on myös vesikoirien lenkki ihan uusissa maisemissa Kaarinassa, kiva! Pitää nyt pitää taas peukkuja pystyssä, ettei pakkanen huitele silloin kovin korkeissa lukemissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti