Inca Inca Inca Inca

Emäntä meni hankkimaan uuden kameran ja tässä kuvia kenestäpä muusta kuin Incasta! Harjoittelukuvia. Ja harjoitteluhan tekee mestarin.

Entinen kamera oli antiikkinen ja hidas ja aikaa myöten sen teho on jotenkin hyytynyt. Se on siis 5-6 vuotta vanha, mikä tarkoittaa tekniikan suhteen ikivanhaa, siinä on 3.8 megapixeliä, siihen maailmanaikaan ihan käypä pixelimäärä. Uudessa pixeleitä on 14! Oooh! Molemmat ovat cannon power shotteja ja suurinpiirtein samaa hintaluokkaa. Alkoi ärsyttää se vanha kamera niin paljon, että oli pakko hommata uusi "lelu". Kallista tämä koiraharrastus :D

Sitä en tiedä, alkavatko kuvat olla parempia, mutta periaatteessa ainakin niin pitäisi käydä. Kuvien ottaja on se sama vanha, että ehkä vanhalla kameralla ja uudella kuvien ottajalla olisi päästy loistaviin tuloksiin!

Aamulla Inca herätti minut viiden aikaan inisemällä ja vikisemmällä. Se ei lopettanut, joten nousin katsomaan, mikä on hätänä. Inca istui eteisen matolla ja katsoi ovea, se halusi ulos. Ja kiire oli. Menimme ulos ja pisut ja kakat tulivat. Jatkoimme uniamme, mutta päivällä Incalla oli vielä maha löysä ja se okseni, vaikka mitään muuta ei ylös tullut kun keltaista mahanestettä.

Illalla se söi jo kalkkunajauhelihaa vähän kongista ja joi piimää, että ehkä tuo pöpö poistui jo.

Tämmöinen aamuherätys on vallan poikkeuksellinen, mutta hyvin Inca osasi kertoa, mitä se haluaa.

Saattaa olla, että sillä jo eilen illalla oli jotain häikkää massussa, kun se kisapaikalla oli niin levoton. Tosin se myöhemmin illalla vielä peuhasi lumihangessa ja pyydysteli lumihiutaleita.