Viikonlopulla olimme hevosia treffaamassa Länsi-Turunmaalla. Niitä Inca ei pelkää juuri ollenkaan, mutta nehän ovatkin jo tuttuja kamuja Incan varhaislapsuudesta asti.
Tänään meillä on ollut oikea reenipäivä, kun ensin olimme jahtaamassa kanttarilleja ja sitten menimme perustottelevaisuusoppiin. Hyvin jaksoimme, mutta nyt Inca on tosi väsynyt.
Kanttarelleja piilotettiin nyt isommalle alueelle ja opetettiin koira ilmaisemaan löytönsä. Inca oli aivan innoissaan! Laitoin Incan istumaan ja odottamaan ja vein kantut alueelle. Kun sanoin Incalle etsi, niin sehän lähti nenä nuuskuttaen etsimään sieniä oikein tehokkaasti. Ihan selvästi se tiesi, että mistä on kyse. Palkka tuli ensin heti, kun se löysi kantut. Muutaman kerran jälkeen opetin Incan tulemaan ensin luo sienilöytönsä jälkeen ja sitten sen piti viedä minut sinne, missä kantut olivat. Vasta tämän jälkeen tuli palkka. No minä olin tietenkin lähellä ja vähän autoin Incaa, että se ymmärsi, mistä on kyse.
No, sieniä oli metsään mennessä enemmän kuin sieltä tullessa, koska Inca pöyhi sammaleet ja sienet sikin sokin, joten seuraavalla kerralla pitää opettaa se jättämään sienet, että saadaan joskus saalistakin :)
Mutta kyllä se on hyvä etsimään ja hoksaa nopeasti, mistä on kyse. Kun piilottelin kanttuja, niin en enää itse muistanut missä ne kulloinkin olivat, mutta onneksi minulla on hyvä sienikoira, joka löysi sienet!
Perustottelevaisuuskurssi alkaa vasta ensi viikolla varsinaisesti, olimme nyt toisella vastaavalla kurssilla korvaamassa kertaa, joka meiltä jää syyskuun lopussa väliin. Oikein hyvä oli tuo kurssi ja kouluttaja (Giron). Harjoittelimme remmikävelyä häiriön alla ja sitä Kupittaan puistossa oli, kun haalariporukka oli siellä viettämässä iltaa. Hyvät ohjeet oli remmikävelyyn! Alkoi tehota Incaankin. Vaikka Inca tosin taisi näistä paikkalla olleista koirista olla sieltä parhaimmasta päästä. No, se olikin sopivassa vireessä, kun oli nenätyöskentelyt takana, ei ollut ylenmäärin puhtia enää.
Sitten harjoiteltiin luopumista eli sitä, että heitetään lelu, mutta koira ei saa lähteä sen perään, vaan sen pitää istua aloillaan, ja sitten kävellään lelun ohi, mutta koira ei saa ottaa sitä. Sekin sujui mallikkaasti. Samoin se, että koira juoksee luo, kun kutsun sitä lelu kädessä ja sitten leikitään! Mutta sitä olen harjoitellutkin Incan kanssa viime aikoina paljon metsässä.
Paikalla oloa häiriön alla harjoittelimme myös sekä sivulle tuloa, josta Inca sai taas kehut, mutta se tekeekin sen hienosti. Inca vaan oli ihmeissään, kun namia ei tullutkaan palkaksi. Kurssilla opetellaan häivyttämään namien merkitystä ja yritetään saada koira tekemään jutut ilman namipalkkaa. No kyllähän nameja käytettiin, mutta aika vähän.
Kurssikertoja on kuusi ja tämän yhden perusteella ainakin kurssi vaikuttaa olevan hintansa väärtti. Näistä koirakouluttajista ei aina tiedä etukäteen, minkälaisia he ovat, mutta tässä tulee nyt testailtua eri kouluttajia, joten tulee vertailupohjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti