Illalla olimme tokalla tanssitunnilla ja nyt pääsimme jo yhdistelemään liikkeitä, mikä olikin kivaa. Uutena tuli oikeastaan vain koiran pakittaminen ja jalkojen välissä oleminen/kulkeminen taakse- ja eteenpäin sekä kiertäminen joko omistajan ympäri tai omistajan jalan ympäri.
Liikkeitten yhdistämisellä tästä tulikin mukava ja vähän haasteellinenkin juttu, ainakin emännälle. Koira tietysti tekee, mitä siltä pyydetään ja niin hyvin kuin ohjaaja osaa koiraansa ohjata. Inca menee innolla kaikenlaisia kuvioita ja namiakin meillä kului vaikka kuinka paljon. Tällä kertaa mukana oli kananpalasia ja saman elukan sydämiä uunissa kuivatettuna. Siinä tuli iltaruoka nautittua tanssin pyörteissä ja kotona Inca ei enää syönyt mitään, vaan kellahti väsyneenä nukkumaan.
On tuo tunti pitkä aika Incalle ja muillekin koirille, mikä näkyi tunnin loppupuolella. Koko ajan siinä kuitenkin treenataan jotain liikettä ja liikesarjaa ja koira joutuu olemaan valppaana, joten väsyttäähän se. Tälle alkeiskurssille on jo jatkokurssi - ja jatkokurssin jatkokurssikin - tiedossa, mutta katson, miten tämä alkeiskurssi menee ennen kuin päätän jatkosta.
Kun tulimme taas kaupungin kautta kotiin, hengailimme siellä jonkin aikaa bussia odottaessa. Siinä sitten ajoi kovaa kyytia poliisiauto ohi ja perässä tuli ambulanssi molemmat pillit ulvoen. Kun ambulanssi tuli kohdalle, Inca alkoi ulvomaan kurkku suorana uuuuuuuu uuuuuuu uuuuuuuu ja siltä unohtui kaikki muu. Se tekee tuota silloin tällöin etenkin, jos hälytysajoneuvo ajaa läheltä ohitse, kuten nyt. Jostain luin, että toiset nykykoirat eivät enää ulvo, ovat "unohtaneet" ulvomisen taidon ja merkityksen, mutta jotkut juurikin ulvovat esim. hälytysajoneuvojen sireenien innoittamana. Se on sellainen alkukantainen juttu, kun kutsutaan laumaa kokoon ruuanhankintaretkeä varten esimerkiksi. Inca on siis alkukantainen koira! Niin se onkin, emännän höpötin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti