Saimme taas tokossa näyttää mallia, miten esteen yli hypätään. Me sentään ollaan jonkin verran hypelty, kun ne muut koirat ei sitä ole paljon tai ollenkaan tehneet. Ja hyvin se hyppy sujui, kun ottaa huomioon, miten vähän sitä on harjoiteltu. Nyt harjoiteltiin paljon ihan rauhassa, kun ne muut opetteli hyppäämisen alkeita. Pitää rakennella niitä esteviritelmiä kotona, että saadaan hiottua meidän hyppyä.
Sitä pitää aika paljon hioa, että Inca ei hyppele kuin hyppelihiiri esteen yli, vähän semmoista taipumusta oli nyt. Mä hyppään jo, joko sitä namia saa??? No ei saanut. Piti tulla uudestaan sivulle ja odottaa, että käsky kajahtaa. Jos koira nimittäin kokeissa hyppää ennen aikojaan se on sitten laakista nolla. Mutta jos koira vaihtaa hypyn jälkeen asentoa, esim. menee seisomasta istumaan, se ei ole vielä vakava virhe, silti saa kasin. Nyt kumminkin harjoittelimme niin, että ei menty perusasentoon ollenkaan, vaan lopetettiin liike seisomiseen, koira niin helposti ja nopeasti istahtaa, että sitä näin harjoitteluvaiheessa kannattaa välttää.
Inca on niin namien perään, että se melkein kehrää kuin kissa ja tekee mitä vaan, kun on herkkunameja palkaksi. Tai niitten ei edes tarvi olla kovin suurta herkkuakaan, kun ne tekee tehtävänsä. Nyt oli mukana jotain kuivattua kanaa merkkiä hau-hau ja sitten natural menuta. Millon on mitäkin, ei aina samaa, niin säilyy harjoitteluinto.
Lopuksi oli luoksetuloharjoitus ja Inca kipitti hyvin luo ja kiepsahti sivulle käsiavulla toki vielä.
Vaikka tämä talvi on oikein mukavaa aikaa ja tosi kiva on lenkkeillä jäällä ja muualla, niin harjoittelun kannalta kevät saisi jo tulla ja lumet sulaa. Ei tuolla nyt voi koiraa istuttaa ja makuuttaa, eikä harjoitella seuraamista ja muuta, kun namikäsi siinä jäätyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti