 |
| Inca ja Hugo |
 |
| Inca ja Hugo |
 |
| Inca ja Hugo uivat |
 |
| Inca ja Hugo juoksevat vedessä :D |
 |
| Ja uivat |
 | ||
| Portugeesi Viima |
 | |||
| Inca ja Viima |
 |
| Heppa menossa uimaan |
perjantai 8. heinäkuuta 2011
Kesäkuvia
Inca ui
Sain kuin sainkin kuvat siirtymään koneeseen ja jopa tänään otetun uintivideon, jippii! Se näet on niin suuri ihme, kun vesikoira ui, että kyllä se pitää kaikelle kansalle näyttää :) Kestää vaan tälläkin koneella videon lataantuminen blogiin, mutta muutoin tämä kone on kuin unelma verrattuna mun kuusi vuotta vanhaan läppäriin.
torstai 7. heinäkuuta 2011
Tehdäänkö täällä mitään muuta vai uidaanko vaan?
No ei paljon muuta tehdä :) Inca kai kyllästyy kohta, kun aina suuntana on ranta. Mutta kyllä se tykkää uida, joko se noutaa vesileluja tai paimentaa minua vedessä :D Alan olla jo ihan naarmuilla, kun se ui niin kamalan lähelle ja tassut eli kynnet osuu milloin mihinkin.
Etenkin, jos uin rannasta poispäin, Incalle tulee kiire veteen, se kaartaa minun ympäri ihan vieressä (siis tosissaan ihan pääni vieressä), katsoo minua kuin kertoakseen, että rantaan siitä nyt. Ja vähän väliä se vilkuilee, että uinko rantaan vai karkaanko aavalle merelle. Jos siltä näyttää, se tulee heti takaisin viereen. Jos taas uin edestakaisin rannan suuntaisesti, se voi katsella huolestuneen oloisena, mutta ei kuitenkaan lähde hoputtamaan minua rantaan. Nopeammin se ui kun minä :o
Tänään oli kaksi heppaakin uimassa, tulivat juuri pois, kun me menimme illalla rantaan. Nyt näin omin silmin, miten hevosia uitetaan, kyllä pikkulinnut lauloivat ihan oikein.
Kävimme siis aamu- ja iltauinilla, hyvän tovin vietimme aikaa rannalla ja pidin huolta, että Inca ui tarpeeksi. Se on hyvää liikuntaa, vesi on lämmintä, eikä lenkkeilläkään sen enempiä jaksa kuumuudessa. Lenkkeily korvautuu nyt uinnilla. Paitsi, että tuleehan siinä lenkkeiltyäkin, kun kävelemme rantaan. Sopivaa alku- ja loppuveryttelyä!
Ja portaita mennään ihan sujuvasti alas ja ylös! Päivällä Inca kiipesi yläkertaan perässäni, mutta alas se ei sitten muka päässyt. Tuossa se uikutti, kun menin alas, kävin keittiössä, kävelin postilaatikolle ja tulin sisään. Oikein yritin, että se lähtisi perään, kun se yleensä tallustelee siellä missä minäkin. Menin sitten avustamaan eli työntämään pepusta takajalkoja liikkeelle ja kun se oli päässyt pari askelmaa alaspäin, loput menivätkin jo omin avuin. Palkkioksi sai kissanruokaa :) Sitten heti kiivettiin ylös ja saman tien alas ja sen jälkeen ei ole ollut kiipeämisongelmia.
Samanlainen se on ollut kaikissa vastaavissa tilanteissa, vaikkapa agissa. Ekaksi puomi oli ihan hirvittävä, mutta kun sen on kerran pari mennyt, ei se hirvitä enää ollenkaan. Joku joskus sanoikin, että Inca ei ole tyhmänrohka ja sitä se ei olekaan.
Emäntä ajoi tänään nurmikon itsevetävällä ruohonleikkurilla :D Oli siinä vähän säätämistä, kun se masiina tosiaan veti itse, jos ei muistanut hellittää otetta. Välillä meinasi mennä leikkuriin paljon muutakin kuin ruohoa ja vauhdilla, kun käsky aivoista käsiin kesti liian kauan :D Inca kun näki leikkurin, se totesi, että on turvallisempaa sisällä. Sisällä se muutoinkin on mieluummin kuin ulkona. Varjossakin taitaa olla liian kuuma.
Talon kissat ovat kaikonneet ties minne, kun koira tuli taloon. En ole niistä nähnyt vilaustakaan. Mutta vieraan kissan näin pihassa. Olin tamppaamassa mattoa talon takana ja kun tulin etupihalle matto kainalossa, näin kissan, joka toljotti Incaa, ja Incan, joka toljotti kissaa. Kissa lähti menemään ja minä komensin Incan sisälle, että ei lähde kissan perään. Eikä se lähtenyt. Kyllä Inca on hyvin kuuliainen koira :)
Ja lisää tietokoneongelmia: en tiedä, miten tähän saa äänen vai saako ollenkaan. Äänet on siis täysillä, mutta mitään ei kuulu mistään :( Huoh, näitä koneita. Nyt en kuule Lucan aamulaulua. Näen sentään ja voin vaan kuvitella sitä älämölöä, joka pienestä koirasta lähtee.
Etenkin, jos uin rannasta poispäin, Incalle tulee kiire veteen, se kaartaa minun ympäri ihan vieressä (siis tosissaan ihan pääni vieressä), katsoo minua kuin kertoakseen, että rantaan siitä nyt. Ja vähän väliä se vilkuilee, että uinko rantaan vai karkaanko aavalle merelle. Jos siltä näyttää, se tulee heti takaisin viereen. Jos taas uin edestakaisin rannan suuntaisesti, se voi katsella huolestuneen oloisena, mutta ei kuitenkaan lähde hoputtamaan minua rantaan. Nopeammin se ui kun minä :o
Tänään oli kaksi heppaakin uimassa, tulivat juuri pois, kun me menimme illalla rantaan. Nyt näin omin silmin, miten hevosia uitetaan, kyllä pikkulinnut lauloivat ihan oikein.
Kävimme siis aamu- ja iltauinilla, hyvän tovin vietimme aikaa rannalla ja pidin huolta, että Inca ui tarpeeksi. Se on hyvää liikuntaa, vesi on lämmintä, eikä lenkkeilläkään sen enempiä jaksa kuumuudessa. Lenkkeily korvautuu nyt uinnilla. Paitsi, että tuleehan siinä lenkkeiltyäkin, kun kävelemme rantaan. Sopivaa alku- ja loppuveryttelyä!
Ja portaita mennään ihan sujuvasti alas ja ylös! Päivällä Inca kiipesi yläkertaan perässäni, mutta alas se ei sitten muka päässyt. Tuossa se uikutti, kun menin alas, kävin keittiössä, kävelin postilaatikolle ja tulin sisään. Oikein yritin, että se lähtisi perään, kun se yleensä tallustelee siellä missä minäkin. Menin sitten avustamaan eli työntämään pepusta takajalkoja liikkeelle ja kun se oli päässyt pari askelmaa alaspäin, loput menivätkin jo omin avuin. Palkkioksi sai kissanruokaa :) Sitten heti kiivettiin ylös ja saman tien alas ja sen jälkeen ei ole ollut kiipeämisongelmia.
Samanlainen se on ollut kaikissa vastaavissa tilanteissa, vaikkapa agissa. Ekaksi puomi oli ihan hirvittävä, mutta kun sen on kerran pari mennyt, ei se hirvitä enää ollenkaan. Joku joskus sanoikin, että Inca ei ole tyhmänrohka ja sitä se ei olekaan.
Emäntä ajoi tänään nurmikon itsevetävällä ruohonleikkurilla :D Oli siinä vähän säätämistä, kun se masiina tosiaan veti itse, jos ei muistanut hellittää otetta. Välillä meinasi mennä leikkuriin paljon muutakin kuin ruohoa ja vauhdilla, kun käsky aivoista käsiin kesti liian kauan :D Inca kun näki leikkurin, se totesi, että on turvallisempaa sisällä. Sisällä se muutoinkin on mieluummin kuin ulkona. Varjossakin taitaa olla liian kuuma.
Talon kissat ovat kaikonneet ties minne, kun koira tuli taloon. En ole niistä nähnyt vilaustakaan. Mutta vieraan kissan näin pihassa. Olin tamppaamassa mattoa talon takana ja kun tulin etupihalle matto kainalossa, näin kissan, joka toljotti Incaa, ja Incan, joka toljotti kissaa. Kissa lähti menemään ja minä komensin Incan sisälle, että ei lähde kissan perään. Eikä se lähtenyt. Kyllä Inca on hyvin kuuliainen koira :)
Ja lisää tietokoneongelmia: en tiedä, miten tähän saa äänen vai saako ollenkaan. Äänet on siis täysillä, mutta mitään ei kuulu mistään :( Huoh, näitä koneita. Nyt en kuule Lucan aamulaulua. Näen sentään ja voin vaan kuvitella sitä älämölöä, joka pienestä koirasta lähtee.
keskiviikko 6. heinäkuuta 2011
Saaristossa
Aamupäivällä tulimme kesäiseen saaristoon eli Paraisille ja olemme käyneet jo kaksi kertaa uimassa. Uimaranta on pienen kävelymatkan päässä, linnuntietä ei kaukana. Ranta on siitä hyvä, että siellä voi uida niin koirat kuin ihmisetkin sulassa sovussa. Muita koiria ei ollut ekalla kerralla kuin Inca ja me uimme ihan sulassa sovussa :)
Niin ja hepatkin siellä käyvät viilentymässä. Se kuulemma käy niin, että niitten kanssa ratsastetaan veteen. En ole nähnyt, mutta pikkulinnut ovat laulelleet. Ehkä niitä ei voi päästää yksinään uimaan, jos vaikka päättäisivät lähteä katsomaan muailmaa :D
Toisella uintireissulla meillä oli seurana portugeesin pentu Viima, sieltä Turun kodin naapurista. Viima, vaikka pieni vielä onkin, ui jo tosi reippaasti. Ja nämä kaksi leikkivät ja juoksivat rannalla, siis Inca ja Viima. Hyvin sujuu niitten leikit, lupaako hyvää Liinun kotiintulolle :)
Viima pikkuinen on vaan vielä niin pikkuinen, että ei se kovin kauan yhtämenoa jaksa uida ja temmeltää, mutta pienen huilin jälkeen meno taas jatkui. Muutaman kuvankin nappasin, mutta kun on ihan outo kone täällä, niin enpä kuvia ainakaan tähän hätään saa (osaa) siirrettyä.
Täällä on oikea ja varsinainen agilityrata, nimittäin portaat yläkertaan. Yläkerran remontti valmistui keväällä, mutta Inca ei tähän mennessä ole vielä kertaakaan uskaltanut kiivetä niitä. Tänään se sitten uskalsi, minä vähän avustin vauhtiin pepusta. No nyt se on yläkerrassa, missä on tietsikkakin, mutta alakertaan meno näyttää tällä hetkellä melko toivottomalta. Muuten se täällä kyllä kulkee ihan sujuvasti kellarikerrokseen, mutta ne portaat ovatkin aina olleet, joten eivät ne mitenkään pelota. Ja onhan se kulkenut vaikka millaisia portaita, mutta nämä nyt ovat jotenkin kauheat :o Saa nähdä, jääkö Inca tänne nukkumaan vai siirtyykö se alas. Edes kissanruoka ei saa sitä liikkeelle, tuossa se inisee ja vikisee rappusten yläpäässä ihan surkeana ja kissanruokaa on lautasella puolimatkassa. Voi reppanaa! Kovasti se yrittää rohkaistua, mutta huonolla menestyksellä.
PS. Minä sitten kannoin reppanan alas, kun en jaksanut enää kuunnella ininää. Se on muutenkin inissyt täällä koko päivän, kun se todennäköisesti on ihmeissään, missä talon väki on. Yleensä täällä on ollut vähintään hoitolapsi ja nyt ei ole ketään. Joo, tuntuu siltä, että koira on vähän "hukassa" tai talon ihmiset ovat hukassa koiralta :) Vai miten päin tämä nyt meneekään...
Niin ja hepatkin siellä käyvät viilentymässä. Se kuulemma käy niin, että niitten kanssa ratsastetaan veteen. En ole nähnyt, mutta pikkulinnut ovat laulelleet. Ehkä niitä ei voi päästää yksinään uimaan, jos vaikka päättäisivät lähteä katsomaan muailmaa :D
Toisella uintireissulla meillä oli seurana portugeesin pentu Viima, sieltä Turun kodin naapurista. Viima, vaikka pieni vielä onkin, ui jo tosi reippaasti. Ja nämä kaksi leikkivät ja juoksivat rannalla, siis Inca ja Viima. Hyvin sujuu niitten leikit, lupaako hyvää Liinun kotiintulolle :)
Viima pikkuinen on vaan vielä niin pikkuinen, että ei se kovin kauan yhtämenoa jaksa uida ja temmeltää, mutta pienen huilin jälkeen meno taas jatkui. Muutaman kuvankin nappasin, mutta kun on ihan outo kone täällä, niin enpä kuvia ainakaan tähän hätään saa (osaa) siirrettyä.
Täällä on oikea ja varsinainen agilityrata, nimittäin portaat yläkertaan. Yläkerran remontti valmistui keväällä, mutta Inca ei tähän mennessä ole vielä kertaakaan uskaltanut kiivetä niitä. Tänään se sitten uskalsi, minä vähän avustin vauhtiin pepusta. No nyt se on yläkerrassa, missä on tietsikkakin, mutta alakertaan meno näyttää tällä hetkellä melko toivottomalta. Muuten se täällä kyllä kulkee ihan sujuvasti kellarikerrokseen, mutta ne portaat ovatkin aina olleet, joten eivät ne mitenkään pelota. Ja onhan se kulkenut vaikka millaisia portaita, mutta nämä nyt ovat jotenkin kauheat :o Saa nähdä, jääkö Inca tänne nukkumaan vai siirtyykö se alas. Edes kissanruoka ei saa sitä liikkeelle, tuossa se inisee ja vikisee rappusten yläpäässä ihan surkeana ja kissanruokaa on lautasella puolimatkassa. Voi reppanaa! Kovasti se yrittää rohkaistua, mutta huonolla menestyksellä.
PS. Minä sitten kannoin reppanan alas, kun en jaksanut enää kuunnella ininää. Se on muutenkin inissyt täällä koko päivän, kun se todennäköisesti on ihmeissään, missä talon väki on. Yleensä täällä on ollut vähintään hoitolapsi ja nyt ei ole ketään. Joo, tuntuu siltä, että koira on vähän "hukassa" tai talon ihmiset ovat hukassa koiralta :) Vai miten päin tämä nyt meneekään...
tiistai 5. heinäkuuta 2011
Pentuvalinta ja harkkoja!
Helteet loppuivat ja hyvä niin, olimmekin ihan läkähdyksissä, kun niin oli trooppista, ettei edes tropiikissa!
Kävin tänään pentulassa ja nyt unohtui valokuvaaminen tyystin, kun siellä olikin uudet kuviot, jotka hämmensivät pienen pääni tykkänään :) On helppoa ottaa koira, jos ei itse tarvitse tehdä päätöstä, mikä pentu kotiin tulee. Nyt sellainen kuitenkin oli tehtävä ja lopulta päädyin siihen pehmeämpään vaihtoehtoon, joka ehkä ja toivottavasti sopii hyvin Incan kaveriksi. Syötävän suloisiahan ne ovat jokainen, että harmi, kun ei niitä voi ottaa kaikkia!
Kahden viikon päästä käyn hakemassa kotiin Liinu-pikkuisen :)
Me Incan kanssa olemme käyneet agilitissä, eilen kääppänöitten ja tänään nuuskujen harkoissa. Kääppänöitten agissa oli paljon porukkaa, joten se harjoitus jäi melko vähäiseksi, kun kaikkien pitää ehtiä harjoitella ennen seuraavaa ryhmää. Mutta tänään olikin sitten harjoitusta senkin edestä, kun olimme nuuskujen cruisingissa. Koiria ei ollut kuin neljä ja aikaakin venytettiin niin, että harkat kestivät vajaa kaksi tuntia, kun kellään ei ollut kiire pois.
Nyt Inca pääsi jo A-esteen kaksi kertaa ylös ja alas, avuilla toki, mutta huomattavaa edistystä edelliseen kertaan, jolloin sitä ei saanut millään konstilla edes ylös. Samoin keinukin meni hyvin ja Inca hoksasi jo kropalla myötäillä keinun liikkeitä. Tarvittiin siinäkin apua, mutta ei niin paljon kuin A-esteellä.
Ihan uusi hyppyeste oli joku okseri (? en muista enää nimeä), joka tietenkin näytti vähän erilaiselta, kun piti hypätä kahden esteen yli, mutta kyllä Inca siitäkin hyppäsi pienen houkuttelun jälkeen.
Illan teemana oli esteiden tunnistus ja ne sijoitettiinkin sillä tavoin, että koira saattoi harhautua väärälle esteelle helposti, jos ei sitä ohjattu oikein ja jos koira ei kuunnellut, mihin se ohjataan. Muutama koira juoksi mielellään A-esteelle, vaikka piti mennä putkeen. Meillä ei ollut tuota ongelmaa :o
Tuo nuuskujen agi on kyllä hyvää minun mittapuuni mukaan, paljon parempaa kuin kääppänöitten, joten elokuussa, kun kurssit nuuskuilla alkavat, niin sinne ollaan menossa.
Huomenna lähdemme saaristoon talkkarihommiin ja käymme ahkerasti uimassa, molemmat!
Kävin tänään pentulassa ja nyt unohtui valokuvaaminen tyystin, kun siellä olikin uudet kuviot, jotka hämmensivät pienen pääni tykkänään :) On helppoa ottaa koira, jos ei itse tarvitse tehdä päätöstä, mikä pentu kotiin tulee. Nyt sellainen kuitenkin oli tehtävä ja lopulta päädyin siihen pehmeämpään vaihtoehtoon, joka ehkä ja toivottavasti sopii hyvin Incan kaveriksi. Syötävän suloisiahan ne ovat jokainen, että harmi, kun ei niitä voi ottaa kaikkia!
Kahden viikon päästä käyn hakemassa kotiin Liinu-pikkuisen :)
Me Incan kanssa olemme käyneet agilitissä, eilen kääppänöitten ja tänään nuuskujen harkoissa. Kääppänöitten agissa oli paljon porukkaa, joten se harjoitus jäi melko vähäiseksi, kun kaikkien pitää ehtiä harjoitella ennen seuraavaa ryhmää. Mutta tänään olikin sitten harjoitusta senkin edestä, kun olimme nuuskujen cruisingissa. Koiria ei ollut kuin neljä ja aikaakin venytettiin niin, että harkat kestivät vajaa kaksi tuntia, kun kellään ei ollut kiire pois.
Nyt Inca pääsi jo A-esteen kaksi kertaa ylös ja alas, avuilla toki, mutta huomattavaa edistystä edelliseen kertaan, jolloin sitä ei saanut millään konstilla edes ylös. Samoin keinukin meni hyvin ja Inca hoksasi jo kropalla myötäillä keinun liikkeitä. Tarvittiin siinäkin apua, mutta ei niin paljon kuin A-esteellä.
Ihan uusi hyppyeste oli joku okseri (? en muista enää nimeä), joka tietenkin näytti vähän erilaiselta, kun piti hypätä kahden esteen yli, mutta kyllä Inca siitäkin hyppäsi pienen houkuttelun jälkeen.
Illan teemana oli esteiden tunnistus ja ne sijoitettiinkin sillä tavoin, että koira saattoi harhautua väärälle esteelle helposti, jos ei sitä ohjattu oikein ja jos koira ei kuunnellut, mihin se ohjataan. Muutama koira juoksi mielellään A-esteelle, vaikka piti mennä putkeen. Meillä ei ollut tuota ongelmaa :o
Tuo nuuskujen agi on kyllä hyvää minun mittapuuni mukaan, paljon parempaa kuin kääppänöitten, joten elokuussa, kun kurssit nuuskuilla alkavat, niin sinne ollaan menossa.
Huomenna lähdemme saaristoon talkkarihommiin ja käymme ahkerasti uimassa, molemmat!
lauantai 2. heinäkuuta 2011
Viilennyspaita :)
Tässä yksi versio märästä paidasta. Se on Incalle XXXL kokoa, joten sitä pitää solmia pienemmäksi. Tuon Inca kylläkin otti pois jonkin ajan kulutta, mutta laitoin sen "peitoksi", kun Inca alkoi torkkumaan sängyn päällä. Ei inahtanutkaan. Mutta ei se inahda mistään muustakaan, eikä ihme, kun tosi nahkeeta ja tukalaa on meikäläiselläkin niin saatikka sitten koiralla. Vaikka eikös espanjanvesikoirien pitäisi olla sopeutuneita kaikenlaisiin olosuhteisiin, eikä Espanjassa kuumuutta puutu.
perjantai 1. heinäkuuta 2011
Huilailuja
Paljon muuta ei jaksa tehdä kuin huilia vaan. Aamupäivällä oltiin metsälenkillä ja tultiin ihan nahkeina kotiin, kuumaa ja kosteaa kun viidakossa :( Iltapäivällä Paavo-koira ja Inca yrittivät vähän revitellä, juoksivat nurtsilla hetken aikaa, vaan eihän sitä kauan kestänyt. Varjoon suojaan alta polttavan auringon eli nurtsille lepäämään ja huohottamaan. Kotona laitoin koiralle taas märän t-paidan ja nyt se ei ollut enää mikään juttu, vaan nukkui se päällä jo ihan sujuvasti. Taitaa pitää mukavasti ihoa viileämpänä, pelkkä suihku ei kauan helpota.
Emäntä meinasi missata saunareissun, kun nukahti kuumuudesta väsähtäneenä, mutta havahtui kumminkin just kun saunavuoro alkoi. Ei tässä paljon saunaa tarvita, mutta se nyt on viikon kohokohta, ollut kipsin jälkeen. Opetti arvostamaan saunaakin ihan uudella lailla!
Kun paljon muuta ei ole jaksanut, niin askartelin varsinaisille vesikoirille fb-ryhmän ja se on suuri saavutus, kun minusta on kyse. Mieluusti aina odotan, että muut tekee hommat ja minä liityn joukkoon, jos liityn. Katsotaan nyt, miten fb-ryhmä alkaa toimimaan, mutta tarkotus on ilmoittaa siellä aktiviteeteista sp-listan ja foorumin lisäksi. Ja voihan siellä höpistä niitä näitä ja mitä mieleen tulee. Mutta on se fb nykyaikaa!!
Emäntä meinasi missata saunareissun, kun nukahti kuumuudesta väsähtäneenä, mutta havahtui kumminkin just kun saunavuoro alkoi. Ei tässä paljon saunaa tarvita, mutta se nyt on viikon kohokohta, ollut kipsin jälkeen. Opetti arvostamaan saunaakin ihan uudella lailla!
Kun paljon muuta ei ole jaksanut, niin askartelin varsinaisille vesikoirille fb-ryhmän ja se on suuri saavutus, kun minusta on kyse. Mieluusti aina odotan, että muut tekee hommat ja minä liityn joukkoon, jos liityn. Katsotaan nyt, miten fb-ryhmä alkaa toimimaan, mutta tarkotus on ilmoittaa siellä aktiviteeteista sp-listan ja foorumin lisäksi. Ja voihan siellä höpistä niitä näitä ja mitä mieleen tulee. Mutta on se fb nykyaikaa!!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)