Ekaksi Liisalle, että en ilmoittanut Incaa Tampereelle, kun ei sen turkki vielä ole kovin pitkä. Katellaan sitten tamminäyttelyä, mikä tilanne meillä sillon on. Liinun turkki oliskin ollut hyvä Tampereelle, mutta ikä ei taas sinne riittänyt. Nyt sitten en tiedä, mitä teen Liinun turkin kanssa, leikkaanko vaiko en. Se on niin hyvässä mallissa, että en raaskis leikata, mutta toisaalta nyt se sitten pitäisi leikata ennen talven pakkasten tuloa. Noh, pitää fundeerata vielä.
Illan agiharkkoissa opeteltiin malttia niin pöydällä olemisessa kuin esteen takana lähtöluvan odottamisessa. Incan kanssa en niin ole siihen juuri puuttunut, että miten se lähdössä on, kun on ollut tärkeempää saada se innolla mukaan radalle. Jos siinä sitten vielä tylsänä täytyy ootella, niin ei ole Incasta kivaa. Mutta nyt ooteltiin oikein olan takaa ja kunnolla eri tilanteissa radalla.
Sellainen malttiharjoitus mm. oli, että oli kaksi hyppyestettä perä perää ja koira jätettiin odottamaan ekan esteen eteen, käveltiin vimpan esteen taakse ja sieltä annettiin hyppykäskyt. No Inca meinasi lähteä ennen aikojaan hyppelemään ja lähtikin liikkeelle, karjasin EI, Inca pysähtyi esteen eteen kuin seinään ja odotti käskyä, JEE! Toisessa harjoituksessa koira jätettiin hyppyesteen eteen, käveltiin pöydän taakse ja sieltä annettiin koiralle hyppy- ja pöydälle käskyt. Samoin sen radan lopussa koira jätettiin pöydälle, käveltiin hyppyesteen taakse ja annettiin sieltä hyppykäsky. Hyvin se meni. Laitan Incan istumaan pöydälle, että tajuaa, että siinä pitää tosiaan olla se viisi sekkaa ennen kun saa jatkaa matkaa.
Muutoin radoilla oli keppejä, muuri, pussi, putki ja tietty hyppyesteitä. Niitä sitten erilaisina variaatioina.
Inca aina oottelee niin rauhallisena omaa vuoroa, että jotkut siinä olivat ihan kateellisia :) Inca ei silleen ole innoissaan, että se haukkuisi ja vehkoisi, vaan se saattaa makoilla maassa tai sitten se nuuskuttelee niitä hajuja. Mutta se on siis tosi rauhallinen hallilla.
Kovasti ne jallittaa meitä menemään möllikisoihin ja jo parin viikon päästä olisikin mahdollista mennä kokeilemaan oikeata kunnon möllirataa. Esteitä siinä kuulemma on noin 14-20, joten onhan siinä hommaa ottaa se haltuun. Mutta siinä sitä sitten oppii. Katsotaan, mitkä meidän eli minun fiilikset on, kun aika koittaa.
Liinun iltahuvia on tänään ollut vesikupin läiskyttely. Se on muutamaan otteeseen käynyt puhaltelemassa kuplia ja sitten se on kaapinut vedet lattialle niin, että keittiön lattia on lainehtinut. Ei ihan noin tosissaan tarvitsisi ottaa sitä, että on vesikoira, kyllä mä ilmankin uskon :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti