Profiilikuva!
Nuuh, nuuh, täälläkö sieniä on...
Viimeinen kanttarellikurssikerta on takana. Nyt sienet oli valmiiksi piilotettu ja ne piti löytää. Jokaisella oli oma alue, missä oli viisi sienikätköä. Ei ollutkaan ihan helppo homma, kun sieniä ei oltu merkattu millään lailla, joten en edes minä tiennyt missä sienet ovat. No, enhän normaalistikaan tiedä muuta kuin, että tietyt sienet kasvavat tietynlaisissa paikoissa.
Inca lähti kyllä innokkaana nuuskuttamaan ja jaksoikin etsiä sieniä hyvän tovin. Loppua kohden kepit, risut ja kaikki muut hajut alkoivat kiinnostaa sitä enemmän kuin sienten etsintä ja löysimmekin vain kolme kätkettyä sienipaikkaa ja yhden ihan oikean kasvuston. Kaksi kätköä jäi siis löytymättä.
Toivotaan nyt, että kanttarillejakin vielä syntyy kuin sieniä sateella, sillä sateisia viime päivät ovat olleet. Tänäänkin on tullut reippaita sadekuuroja, mutta sienireissulla ei satanut.
Samaten eilen illalla lähdimme mätsäreihin ja satoi siihen malliin, että ei toivoakaan näyttänyt olevan sateen loppumisesta. Mutta ihme ja kumma, kun mätsärit alkoivat, sade loppui. Saimme punaisen nauhan, mutta siihen se saavutus sitten jäikin. Lauantaina olemme tosi paikan edessä pentunäyttelyssä. Näkyy olevan siellä kolme perropentua eli ei ihan ainoita olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti