En edes ala kirjottaa tänne kaikkea, kun kirjotan varmasti väärin siitä, mitä fyssari tänään puhui. Paljon tuli tietoa ja siitä olen kiitollinen. Niin kädetön olo tässä on ollutkin. Jäykkyyttä kumminkin oli ihan tarpeeksi niin lapojen välissä kuin rinta/lannerangan siirtymän vaiheilla ja vähän muuallakin. Mistä kaikki johtuu, ei tietenkään selvinnyt. Se vaatii kuvaukset ja asiantuntijan eli ortopedin,.joka kuvat katsoo ja koiran tutkii. Selvää kumminkin on, että jotain jossain on, ei tilanne muutoin olisi tällainen näin nuorella koiralla. Mutta ekaksi Inca pitää saada kuntoon. Niin ja fyssari sanoi, että tehän ette asu punkkialueella. Johon minä, että me vasta asutaankin, vaikka kaupungissa ollaankin. Nimittäin jos Incan juttuihin ei tahdo löytyä selvyyttä, on syytä ottaa huomioon borrelioosin mahdollisuus. Se aiheuttaa kaikenlaista oiretta.
Nyt meillä ei sitten riehuta tippaakaan. Ehkä olen ollut liian hölläkätinen kuitenkin ja antanut koirien riehua liikaa liian aikaisin. Incan kroppa ei ole vielä ollut kunnossa. Ehkä. Ehkiä on vaikka kuinka paljon, mutta ne ehkät, joille minä jotain voin, eliminoidaan nyt justiinsa.
Se on ollut hyvä, että olen hieronut Incaa, kuulemma jotkut eivät uskalla hieroa koiraansa, kun pelkäävät, että se räjähtää tai jotain. Bottiloimea voi ja on hyvä pitää niin paljon kuin vaan mahdollista, öin ja päivinkin. Sain yhteystiedot toiselle osteopaatillekin, jos Piira ei vastaa. Fyssari tekee tämän toisen osteopaatin kanssa yhteistyötä ja tällä on sama koulutus kuin Piiralla. Oli ihan uusi nimi minulle. Hoitaa myös ihmisiä. Eli seuraavaksi noin kuukauden sisällä osteopaatille ja jos ajat on tiukassa niin sitten fyssarille. Osteopaattia tässä kuitenkin nyt tarvitaan ja fyssari on hätävara.
Ja sitten tosiaan sain paljon infoa, mitä kannattaa ja voi tehdä ja missä ja missä järjestyksessä. Oikein mukava oli tämä fyssari :) Käsittely auttoi Incaa, mutta vielä tosiaan tarvitaan se osteopaatti, jonka hoteissa kropan pitäisi tulla kuntoon.
Rauhallisia harrastuksia vaan Incalle, ei mitään rankkaa raadantaa. Uintiinkin sain vinkit, mikä on hyväksi siinä koiran kropalle ja mikä haitaksi. Eikä mitään vepeä, tosin en sitä ole koskaan ajatellutkaan.
Tiistain jälkeen Inca ei ole hypännyt. Yöt se nukkuu sängyssä, kun nostan sen sinne. Aina välillä siitä näkee, että se menisi sohvalle tai sängylle, jos se olisi kunnossa, mutta pyörtääkin nyt muualle makoilemaan, kun hyppääminen ei luonnista. Tätä kompensoidakseni nostan sen sitten yöksi viereeni. Ihan hassua, mutta minusta niin on vaan mukavampi, eikä Incakaan hanttiin pistä :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti