maanantai 10. tammikuuta 2011

"Neuvolassa"

Näin yksivuotissynttäreiden alla punnitsin Incan ja yritin mitata säkäkorkeuden, mutta sen mittauksen kanssa on niin ja näin, jotain sinne päin sentään.

Paino on edelleen se16 kg, minkä se on ollut marraskuusta asti. Tarkalleen kotivaa'alla 16,2 kg, kuten joulukuussakin. Ruuan suhteen Inca ei ole ahmatti ja se syö sen verran, kun sitä nälättää. Ruokakippoon ei jonain kertana edes katsota, vaikka siellä olisi miten hyvää mössöä tahansa. Ja toisena kertana Inca syö halulla hartaalla kuppinsa tyhjäksi ja katsoo minua, että tässäkö tämä nyt oli. Silloin se saa vähän raejuustoa jälkkäriksi :) Mutta hyvin se tuntuu säätelevän itse syömistään, ettei kait ole ainakaan liikalihomisen pelkoa.

Ja säkä on noin 46 cm, voi se olla 45 tai 47 tai jotain muuta, sen verran huteraa on tuo mittanauhasysteemillä mittaaminen, ettei mitään varmaa voi sanoa. Hyvä kun jollain tarkkuudella sain edes sentit, milleistä ei kannata haaveillakaan! Ja mitäs väliä niillä lopulta on, kun koira näyttää kaikin puolin sopusuhtaiselta ainakin minusta. Jos näyttelytuomari Incasta jotain vikoja luulee löytävänsä, niin ne viat on sitten sen tuomarin silmässä :D :D

Seisomista harjoitellaan edelleen, mutta tänään Inca jäi seisomaan olkkariin (käskystä), kun hain namit keittiöstä ja siinä siis katkesi näköyhteys hetkeksi aikaa. Ja samalla paikalla Inca seisoi, kun menin namien kanssa olkkariin ja vapautin sen. Se saikin paljon nameja hyvästä suorituksesta! Usein vaan sitä on vaikea saada seisomaan käskystä. Se istuu ja kun se ei kelpaa emännälle, niin sitten se tarjoo makuuta ja inisee ja katsoo minua, että eikös näin olekin hyvä. No ei ole. Inca siis istuu ja menee maahan ilman namia ja odottaa, että vapautan sen jolloin palkkaan sen joko nameilla tai leikillä. Mutta seisomiseen tarvitaan (yleensä) namia ja jos namia ei tule, se istahtaa. Välillä se jää kyllä seisomaan ja odottaa vapautusta, joten se tietää, mitä siltä odotan ja vaadin. Peppu vaan tuppaa tupsahtamaan lattiaan turhan herkästi.

Olen alkanut palkkaamaan Incaa leluilla ja leikillä ja se toimii yllättävän hyvin jo ja vihdoin. Meillä on semmoiset koulutuslelut, joilla ei muuten leikitä ollenkaan. Ne ovat suuressa suosiossa, joten eiköhän tässä saada niitten avulla hiottua tuota seisomistakin parempaan kuntoon ennen näyttelyä.

Luin canis-sivuilta artikkelin vapaasignaalista (täältä) ja aloin nyt käyttää "vapaa" sanaa siinä yhteydessä, kun vaadin Incalta paikallaan pysymistä (istumista, makaamista, seisomista). Vapaan jälkeen koiran pitää liikkua (siirtää vaikka vaan vähän tassujaan), mutta ei minne tahansa, vaan minun tyköni olin sitten ihan lähellä koiraa tai kauempana siitä. Vapaa ei siis tarkoita, että saa lähteä huitelemaan ympäri kyliä, vaan että meillä on hommat nyt kesken ja koiran pitää olla valppaana, että mitäs seuraavaksi siltä vaadin. Vapaan ja ole hyvän ero on siinä, että ole hyvällä saa mennä esim. tervehtimään vieraita (pois minun luotani).

Tuo artikkeli on hyvä, vaikka vähän vaikeaselkoisesti kirjoitettu/suomennettu. Se selkeytti asioita, mikä tietenkin helpottaa koiran opettamista ja oppimista.

Niin juu, tuli muutettua blogin ulkoasuakin vaihteeksi ja uuden vuoden kunniaksi. Näppäriä nämä nykyajan systeemit!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti