lauantai 30. lokakuuta 2010

Tokoilemassa

Olimme pitkästä aikaa kääppänöiden koulutuksessa. Oli varmaan elokuuta, kun viimeksi siellä olimme. Tunnit ovat nyt siirtyneet viikonloppuun ja tämä oli viimeinen kerta ulkona, sitten harjoitukset ovat hallissa.

Hyvin meidän jutut meni ja mm. opeteltiin sivulle tulemista kauempaa eli että koira ei istua nökötä ihan edessä vaan pikku hiljaa oppisi tulemaan kauempaa sivulle. Tämmöistä emme ole ennen harjoitelleetkaan. Luoksetuloa, katsekontaktia, koirien ohittamista ja hampaitten katsomista nyt ainakin oli ohjelmassa. Incan luoksepäästävyydessä ei ollut mitään vikaa, antoi katsoa hampaat kuin vanha tekijä. Ja sivullehan Inca tulee tosi hienosti, mutta etäisyyden lisääminen on siis uutta, vaan kylläpä sekin siellä sujui hyvin. Luoksetulo ja katsekontakti ovat niin ikään hyviä.

Mutta edelleen Inca nuuskuttaa koulutuskentällä herkästi, kun siellä on niin paljon kiinnostavia hajuja. Se into ei näytä hävinneen minnekään. Kaipa se on sama, kun ihminen ajaisi autolla vaikkapa mahtavan hienoissa alppimaisemissa ja sille hoettaisiin, että ei saa katsoa, ei saa katsoa ja yritettäisiin peittää silmiä. Olisihan se tosi tylsää, jos ei maisemia saisi ihailla. Kaipa koirasta on yhtä tylsää, jos ei saa ihailla hajumaisemia. Koira nyt muista maisemista niin välitäkään.

Huomenna taidamme mennä samaan paikkaan kokeilemaan agilitin alkeita.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti