Tämän näköiseksi menevät sekunnissa postit, jotka postiljooni on pudottanut luukusta lenkin aikana! Ei siis kannata jättää väliovea auki, jos Inca on yksin kotona. Mainoksilla ei ole väliä, mutta joskus voi olla tärkeämpääkin postia.
Tässä tapitetaan (ja haukutaan) silityslautaa! Laiska emäntä ei ole kai silittänyt mitään Incan täällä ollessa, kun moinen hökötys taas aiheutti hämminkiä pienen koiran päässä. Mitähän emännän kaapista vielä löytyy??
Kutrit alkavat olla niin pitkät, että silmät ovat peitossa, mikä vaikeuttaa katsekontaktiakin, kun joudun tiirailemaan, katsooko Inca minua vai ei. Turkki menee jakaukselle päässä ja selässä, sen verran on siinä jo pituutta. Vielä ainakaan en aio pörröturkista luopua, tuo nallemainen olemus on niin kiva!
Kovasti ollaan lenkkeilty sekä valjaissa että pannassa. Valjaissa on se huono puoli, että Inca pyörii niissä kuin väkkärä, kun remmin kiinnityskohta on selässä, eikä niskassa. Ja noita väkkärätilanteita tulee, kun Incan pitää jäädä toljottamaan jotain ihmistä tai koiraa tai muuta yhtä outoa, eikä ymmärrä, että me menemme eteenpäin muista välittämättä. Pantasysteemillä saan koiran pidettyä paremmin aisoissa eli lähellä ja tuputettua namia suuhun.
Puolensa siis kummassakin systeemissä, en sitten tiedä, kumpi on parempi. Vuorotellen käytän molempia ja sitä paitsi Inca ei ollenkaan tykkää valjaista, vaan lähtee karkuun, kun näkeekin ne. Mutta harjoitukset jatkuvat.
Ai niin, kala-ateria oli NAM. Siinä oli keitettyä riisi-ohraa, keitettyä kalaa ja porkkanaa sekä AB-piimää loraus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti