Lapsellisia juttuja ja citykoiramaisuuksia

Koirat ovat saaneet nauttia niin lasten seurasta kuin ihanista kaupunkikoirien hajuista :)

Tamperelaiset vesselit kävivät taluttamassa koiria, se on aina hohdokasta hommaa lasten mielestä ja he ovat niiiiin tärkeitä, kun saavat taluttaa koiria. Varta vasten piti kävellä katuja pitkin (eikä mennä metsään), että lapset saavat harrastaa koiratalutusta :D Inca ei ole milläskään siitä, kun joku muu taluttaa, mutta Liinu oli häntä alhaalla, korvat luimussa ja ihan ihmeissään, kun narun päässä hyppelehtikin kohta 6-vuotias pikkumies ja emäntä käveli vierellä. Se oli selvästi hämmentynyt, mutta kyllä se siinä vaan tassutteli :) No joo, kyllä emännästäkin on tosi outoa kulkea kädet tyhjinä.

Tassuttelun kohteena oli pulkkamäki ja vaikka pulkkia on näkynyt liikenteessä ja oma pulkkakin oli mukana, niin kyllä se pulkkamäen touhu ja vauhti ensi alkuun vähän haukutti kumpaistakin, kun sitä ihan vieressä katseltiin. Mutta tottuivathan nuo siihen touhuun nopeasti. Hyvää harjoitusta ja siedätystä molemmille :)

Kotona koirat saivat paljon, paljon halauksia ja rapsutuksia, ne olivat onnessaan. Jotenkin kai luontaista 8-vuotiaalle tytölle halata ja höpöttää koirille, miten ihania ne ovat :) Piilosleikki meni emännän osalta vähän mönkään, kun joka kerta koirat tulivat justiinsa sinne hengailemaan, missä olin piilossa. Ne olivat kummissaan, että mitä se emäntä nyt täällä kykkii ja miksi se nyt on verhon takana :D Vaikea etsijälle arvata, missä olin piilossa.

Pitkästä aikaa koirat pääsivät kaupunkikävelyllekin, sitä vaan tulee harrastettua ihan liian vähän. Se johtuu emännän laiskuudesta ja/tai siitä, että emäntä mieluummin lenkkeilee jossain muualla kuin kaupungilla. Mutta tulipa käveltyä Aurajoen rantaa förille asti ja tehtyä föriajelukin. Olin siinä käsityksessä, että föri olisi ollut talviteloilla ja jää ylitetty puusiltaa pitkin, mutta väärässä olin. Eihän jäätä sen vertaa ole, joten förin kyydillä mentiin joen yli. Inca sitä taisi enemmän harata vastaan kuin Liinu, joskaan kumpikaan ei sen kummemmin pistänyt hanttiin. Föri ei kolise juuri ollenkaan, kun rantalaiturit ovat jäässä, joten se on siksi vähän helpompaa nyt. Incallakin on pitkä aika viimeisestä föriajelusta ja Liinulle tuo oli ensimmäinen kerta. Sitten kävelimme joen toista rantaa takaisin kaupunkiin ja käytiin Hansassa kävelemässä ja hissiajelulla. Paljon oli koirilla matkan aikana hajuja haisteltavana ja ties mitä maisteltavana :)