Olemme nauttineet keväisestä metsästä, jossa jo näkyi sitruunaperhosiakin. Incakin on niistä nauttinut, se on yrittänyt pyydystää niitä. Liekö hyönteisharrastaja, kun parvekkeella ollut mehiläinenkin oli tavattoman kiinnostava. Ja fasaanit ovat tulleet talvipiiloistaan ja nehän vasta ihmeellisiä otuksia ovat. Herra fasaani pitää outoa meteliä ja rouva fasaanit tepastelevat missä sattuu ja niiden hajut ovat houkuttavia. Fasaanipaistia Inca ei ole vielä minulle tuonut, toivottavasti ei tuokaan.
Sitten olemme tokoilleet sunnuntaina sekä eilen ja se olikin viimeinen tokotunti tällä erää. Tänään on möllitokokisat heti perään, mutta ne eivät varmaankaan kovin kummoisesti mene vielä, kun emme juurikaan ole harjoitelleet ja niin moni asia tuottaa vaikeuksia, kuten liikkeestä maahanmeno ja seisomaan jääminen. Paikallamakuunkin kanssa on ollut ongelmia, kun Inca ei ole jaksanut keskittyä siihen. Mutta nämä nyt ovat pikkujuttuja kumminkin elämän suurten kysymysten rinnalla, että sillä asenteella emäntä on liikkeellä. Asenne lienee ihan väärä, mutkun ei siihen vaan osaa suhtautua kuolemanvakavasti niin ei osaa. Puutteensa kullakin :)
Eilen kävelimme tokotunnilta kotiin Koroisten kautta eli tuossa joen maisemissa, jossa olikin paljon liikkujia liikkeellä. Oli koirakoita, juoksijoita, pyöräilijöitä ja vaikka mitä menijää, kun oli mukava keli. Tuli koiralle taas ihan uusi reitti ja uudet hajut. Matkalla tapasimme vesikoira Eemelin, jonka emäntä pysäytti meidät ja kysyi, onko Inca vesikoira. Eemeli on 5 kuukautta vanha Espanjan tuonti, Tulimaan kennelin sijoituskoira. Eemeli oli ihan saman värinen kuin Inca, turkki oli vaan juuri trimmattu ihan nahalle.
Ikkunatkin olemme pesseet yhteistuumin, minä olen pessyt ja Inca on seurannut tarkaavaisena emännän outoja puuhia ja ollut ainakin hengessä mukana :) Niin ja olihan Inca äänestämässäkin, minä vähän avustin sitä! Onneksi koiralta ei ollut pääsy kielletty äänestyspaikkaan, joka oli kirjastossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti