lauantai 26. tammikuuta 2013

Ulkoilua ja treeniä

Vaihteeksi käytiin tekemässä pieni pyrähdys Paraisten jäällä, jossa autot olivat kruisailleet, pilkijältä oli unohtunut/jäänyt ahven jäälle Liinun saaliiksi ja jossa Incan varpaita paleli. Vaikka lunta ei ole kuin nimeksi, niin Inca alkaa nostella tassujaan todella herkästi erityisesti hangessa, ei niinkään auratuilla teillä. Pakkasta ei ollut ainakaan yli -10 astetta, eikä viimakaan käynyt.

Jäät ovat hyvät ja jäätiekin oli aurattu, mutta toisin on Kirjalansalmessa, jossa kaksi moottorikelkkailijaa vajosi jäihin. Näitä uhka- tai tyhmänrohkeita sankareita aina riittää. Ihmiset pelastuivat, kelkat ovat merenpohjassa.


Incan toko alkaa sujua jo siihen malliin, että pitää mennä sen kanssa möllikisoihin harjoittelemaan oikeita tokokokeita varten. Tänään tehtiin kaikkea "jännää" ja ihmeen hyvin Inca oli esim. paikallaan (istuen ja maassa), kun ihmisiä käveli ohi ja toiset koiratkin, ne jotka eivät pysyneet paikoillaan, aiheuttivat häiriötä.

Hyvä treeni oli myös se, että jätettiin koira istumaan, poistuttiin koiran luota, palattiin koiran luo sivulle ja käskettiin se maahan. Eli tehtiin paikkallaolo nurinperin. Maahanmeno olikin yllättävän vaikeaa. Inca ei meinannut millään tajuta, että pitää mennä maahan tässä kohtaa, kun ei niin yleensä tehdä. Hyvää päänsekotustreeniä :D Ettei ole liian kaavamaista ja ennakoitavaa.

Nyt vaan ihmettelen ja arvuuttelen, milloin Incan juoksut tulevat. Liinun juoksut alkavat hiljalleen kääntyä kohti loppua, mutta Incan juoksuja ei näy eikä kuulu.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Kevättalvi

Liinulla juoksut jatkuvat, Incalla ei ole alkaneet - vielä. Saa nähdä, mitä se meinaa niitten kanssa nyt tehdä. Liinu aloitti viikonlopulla viehkeän tiputanssin - vai pitäisikö sanoa koiratanssin - Incan ympärillä ja on kovasti tarjoomassa itseään Incalle.

Pakkaset ovat paukkuneet parhaimmillaan (tai pahimmillaan) - 27 celsius asteessa, mutta tänään on vallan mainio ulkoilukeli, kun aurinko paistaa, ei käy hyytävä viima ja pakkaslukemat ovat siedettävissä noin -5 asteessa. Pitkästä aikaa päästiin kunnon pitemmälle lenkille ja käveltiinkin Aurajoelle ja Halisten pelloille.




maanantai 14. tammikuuta 2013

Inca osteopaatilla

Olipa mukavaa kuultavaa! Incan kroppa on hyvässä kunnossa, pientä jäykkyyttä oli oikeassa takajalassa, mutta ei mitään pahaa ollenkaan. Lihakset ovat hyvässä kunnossa, ne ovat tasapuoliset, liikkuvuus on hyvä, koira on tasapuolinen ja suora, istuu ja seisoo niin kun pitää ja se on sopivan painoinen, ei ainakaan laihduttaa tarvitse :D Karvakorvien vaaka näytti n. 15,2 kg, saman kuin kotipunnitus.

Incalla alkaa ikä vaikuttaa, se rupeaa olemaan "valmis" koira lihaksistoltaan. Ja kun sillä on lihakset, niin ne tietenkin tukevat ja auttavat kropan kunnossa pysymisessä. Liinuhan on ihan ruipelo rimpula Incaan verrattuna.

Meidän lihashuolto on tuottanut tuloksia, mutta onhan siihen satsattukin. Uinti on oikein hyvää harjoitusta ja siitä juteltiinkin paljon :) Muun muassa sain vinkin seurata sitä, potkiiko koira takajalkojaan yhtä kauas vai onko toisen jalan potku lyhyempi. Samaan malliin kun jatketaan niin toivotaan, että kroppa kunnossa pysyykin.

Ja Inca on siitä kiva koira, kun se tekee niin kun pitää, antaa tutkia kroppaansa, eikä säiky, välttele ja ole tarkka, kuten Liinu, mitä sille tehdään. Siellä se pötkötti ensin toisella ja sitten toisella kyljellä.

Lopuksi shoppailin Karvakorvista vähän pakastetäydennystä ja huvipuruluita hauveleille: poron ja lampaan kuivattuja korvia sekä hirvenhuvipuruluita (nahkaluita).

Liinukin pääsee kuukauden kuluttua Piiran käsittelyyn, saatiin joku peruutusaika ja sehän sopi meille. On Liinun juoksutkin sitten hyvin jo ohi. Eri asia on, tuleeko siitä käsittelystä mitään tämän neidin osalta. On vaan hyvä, että tulee Liinukin tsekattua syksyisen polvivamman jäljiltä.

lauantai 12. tammikuuta 2013

Uimista, harkkoja ja juoksuja

Ehdittiinpä käydä vielä viikolla uimalassa ennen kuin Liinun juoksut alkoivat. Piti mennä jo tiistaina, mutta maanantai-illalla Liinu otti ja oksensi koko iltasapuskasatsin, joten katseltiin pari päivää ja mentiin torstaina altaalle. Siellä Liinua kuivatessa huomasin, että kappas vaan, onpa tyttö turvoksissa ja perjantaina ei sitten enää uimaan olisi voitu mennä paitsi Incan kanssa tietenkin.

Uimalaan oli nyt saatu ramppi ja se toimi hyvin. Molemmat alkoivat uida niin, että ne lähtivät uimaan vanhoilta tutuilta askelmilta, mutta pääsääntöisesti nousivat reunalle ramppia pitkin. Se on sellaisella tukevalla matolla päällystetty, joten siitä on varmaan helppo tulla ylös.

Nyt molemmat osaavat uintikuviot niin hyvin, että ne melkein juoksevat ekaksi huuhtelualtaaseen (jonne aluksi eivät olisi menneet millään!), jossa koirat siis huuhdellaan ennen uintia. Ja sieltä ne juoksisivat, jos voisivat, uima-altaaseen :D Kyllä tykkäävät molemmat ihan sikana uida!

Ja koska Liinulla alkoi juoksut, pääsi Inca harkkoihin ja Liinu jäi huilimaan kotiin. Olikin paljon koiria tällä kertaa, mutta Inca on siitä hyvä tyyppi, että se ei sen suuremmin välitä muista koirista oli niitä sitten paljon tai vähän. Inca sai siis synttärien kunniaksi laatuaikaa emännän kanssa. Harkkojen jälkeen tehtiin pieni lenkki vielä Raunistulassa.

Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin kaipa Inca aloittaa juoksunsa lähipäivinä. Heinäkuussa viimeksi oli juoksut, joten näköjään puoli vuotta on Liinun juoksuväli. Aktivistityttö tälläkin saralla. Onhan tässä jo pitkään ollut "merkkejä" ilmassa ja jotenkin vaan toivon, että nämä lutumussukat vähän rauhoittuisivat juoksujen jälkeen. Hetkeksi aikaa. Tai pidemmäksikin aikaa. Ettei tarvitsisi niin paljon vääntää rautalangasta niille erinäisiä asioita! Mutta kuten kuvasta näkyy, joskus ollaan näinkin tyynen rauhallisia, kun ollaan lähdössä ulos!


Inca 3 vuotta!

 Kuva otettu 12.1.2013 klo 00.04, tuore päivänsankari siis!


lauantai 5. tammikuuta 2013

Vuosi on jo pitkällä

Ja tuli ihan oikeasti melkein kesä talven keskelle, kun uutta vuotta otettiin vastaan vesisateen lotistessa iloisesti.

Lumet ovat huvenneet olemattomiin ja lumitilanne näytti tältä pari päivää sitten, josta se ei muuksi ole muuttunut.
Tämä on siis se pelto, jossa "talvella" kahlattiin hangessa (mä ja Inca) ja Liinu loikki. Vesisade on sentään loppunut ja pikkupakkasta on tilalla. Vähän muuttuu kelit siihen tahtiin, ettei tahdo itse perässä pysyä.



Koirat ovat päässeet tänä vuonna jo kertaalleen uimaan ja se homma sujuu nyt rutiinilla ja kuin vanhoilta tekijöiltä. Erikseen kuitenkin käyn uittamassa ne, saavat siinä ohessa sitä kahdenkeskistä laatuaikaa, kun toinen hösöttäjä on yksin kotona, mitä taitoa on syytä harjoitella tämän tästä kumpaisenkin. Ja kun tuo uintipaikka ei missään satojen kilometrien päässä ole, niin tämä järjestely passaa hyvin.

Harkatkin alkoivat, joten Inca pääsi tokoilemaan ja Liinu harjoittelemaan käpälöintiä ja hampaitten näyttämistä. Kotona saan siltä katsottua hampaat millon vaan, mutta kas, kun laitoin sille näyttelyhihnan kaulaan täällä kotona, niin sepä aiheutti sen, että Liinu ei antanutkaan niin helpolla katsoa hampaita. Se näyttelyhihna on Liinulle joku "juttu".

Harkkapaikassa sama homma, että se ei antanut minun kunnolla katsoa hampaita, mutta siellä tietty oli nyt paljon koiria ja haukuntaa ja ressaavaa, mikä myöskin vaikutti asiaan. Harjoteltiin sitä sitten kunnolla ja enemmän, niin sujuihan se sitten. "Tuomarin" en nyt olettanutkaan saavan kurkkia Liinun suuhun eli sitä ei edes yritetty, mutta paremmin Liinu antaa jo kopeloida kroppaansa, joten kai näistä harkoista tässä mielessä hyötyä ja apua on. Toiset koiratkin Liinu sieti paremmin kuin aiemmin. Nyt kun Turun näyttely on ovella, niin koiria oli paljon harjoittelemassa, joten sen puoleen hyvää siedätysreeniä Liinulle. Kyllä siitä vielä hyvä näyttelykoira tulee :D

Incan kanssa tokoiltiin paikkamakuuta, seuruuta, hyppyä, "idioottirinkiä", peilin kautta käskyttämistä, luoksetuloa ja ruutua. Kyllä Incastakin vielä hyvä tokokoira tulee, kunhan se lopettaa inisemisen (paikkamakuussa, huoh) ja kunhan se pääsee namiriippuvuudesta eroon, puhumattakaan nyt kaikesta tokoon liittyvästä pilkunviilaamisesta, jota emännän pitäisi harrastaa paaaaljon :D

Harkoissa oli 4 kk:n ikäinen pelkkari, joka osasi jo vaikka mitä paljon paremmin kun noista kumpikaan ikinä :O Lienee emännissä ja roduissa eroa!